Jokavuotinen metsästävän cockeriväen päätapahtuma saatiin loka-marraskuun vaihteessa pidettyä. Koronan vuoksi jouduttiin perumaan keväälle ja kesälle suunnitellut koulutusviikonloput. Tämänkin tapahtuman kanssa elimme toimikunnassa ihan viimemetreille saakka jännittäviä hetkiä. Pitkästä hakutyöskentelystä pääsimme onnistuneeseen ylösajoon.

Hossingit.jpg

Tapahtumaan tiimistämme osallistui todellinen "next generation" Jokun ja Muun tyttären Sallin lapset kahdesta eri yhdistelmästä. Valokuvassa yhdennäköinen porukka, joiden pinnan alta löytyy geneettistä vaihtelua niin hyvässä kuin pahassakin. Näiden kanssa on ilo harrastaa ja elää. Haastavat sopivissa määrin niitä kouluttavaa ihmistä ja onnistuneessa päivässä antavat itsestään ihan kaiken yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Myös niinä päivinä, kun kaikki ei ihmisten näkökulmasta ihan putkeen mene.

Maastossa%20lauantai.jpg

Lauantaina meillä kävi arpaonni ja pääsimme arvontatuloksen jälkeen kaikki samaan maastoon ja tuomariryhmään. Ruu aloitti ykkösenä, kuten viime vuonnakin. Tuomarina ryhmässämme toimi Timo Ritola.

Jyrki%20Rasinp%C3%A4%C3%A4.jpg

Kuva Jyrki Rasinpää

Ruu ja Teemu työskentelivät hienolla energialla kuten aina. Tässä kuvassa hetki ennen ensimmäistä kokonaista riistatyötä. Aiemmista ylösajoista ei oltu saatu pudotusta. Ruu teki hienon ylösajon ja lähti luvalla noutoon pystyssä olevaan ohrakasvustoon. Tehokkaasta työstä huolimatta lintua ei sieltä löytynyt ja Ruun tottelevaisuuteen ohjauksissa pettynyt Teemu kätteli tuomarin ja päätti omalta osaltaan kokeen siihen. 

me%20kaksi%20Rasinp%C3%A4%C3%A4.jpg

Kuva Jyrki Rasinpää

Meidän suoritusvuoromme Mutkun kanssa oli seuraavana. Heti aloitustehtäväksi tuli eye wipe-tilanne, jossa meillä oli mahdollisuus korottaa noutopisteitä, joita ei toki vielä tuossa vaiheessa ollut koossa yhtään. Pelto oli liki tuuleton, joten se ei auttanut meitä tilanteessa yhtään. Olin nähnyt alueen, josta Ruu oli jo hakenut, joten ohjasin Mutkun siitä kaemmaksi. Mutta tyhjänä palasi sekin. Lintua ei löytynyt.

Siitä eteenpäin ja kahden luovin jälkeen nousi fasaanikana kasvuston seasta napakan ylösajon saattelemana. Lintu ampujien toimesta alas ja Mutku tuomarin luvalla noutoon. Suoraviivainen suoritus ja koirakon vaihto.

Toinenkaan erä muiden suoritusten jälkeen ei kauaa kestänyt. Fasaani löytyi pellon reunametsiköstä ja myös pudotus tuli sinne. Mutku käänsi ylösajossa rintamasuuntansa minuun päin ja missasi samalla markkeerauksen. Tuomarin luvan jälkeen sain koiran ohjaamalla pudotuspaikalle ja sieltä suoraviivainen nouto hätäisesti käteen.

Ritola%20Rasinp%C3%A4%C3%A4.jpg

Sen jälkeen mentiin hakua valtaojien risteyksessä, ladon ympärillä ja valtaojaa tarkastaen kohti metsää. Koko ajan olin ihan varma ja toiveikas, että saamme lisää lintutöitä noista paikoista, mutta tyhjää oli. Jatkoimme sieltä metsään. Timo oli nähnyt, että yksi ylösajettu lintu oli sinne lentänyt ja mahdollisesti haavakkona. Se olisi hyvä löytää ja tarkistaa tilanne. Mutku lähti työstämään metsikön kuusenalustoja ja pillini ohjeistuksilla kavensi hakukuviota peltohakua kapeammaksi. Hyvä tempo ja tahti säilyivät silti. Lopulta löytyi yhden kuusen alla lymyävä fasaani, jonka Mutku lähetti lentoon. Lintu lähti terävästi matkaan ja ampumatilanne oli minulle täydellinen, jos olisin asetta kantanut. Tyytyväisiä olimme siihen, että lintu oli ilmeisen hyväkuntoinen. Timo kätteli erät ja näytöt päättyneeksi.

J%C3%A4germeister.jpg

Siitä pääsinkin takaisin järjestelytehtäviin upean Supernaiset-tiimimme kanssa (sponsored by Jägermeister). Olimme kaikesta huolimatta saaneet kokoon upean spanielimetsästystapahtuman. Knuutisen Anne toimi vastaavana koetoimitsijana ja delegoi tehtäviä Hertalle, Petralle ja minulle. Koiria oli lauantaina 11 ja sunnuntaina peräti 18. Koirakot koostuivat kokeneista ja vähemmän kokemusta omaavista niin koirista kuin ohjaajista kaikissa variaatioissa.

Tuomareita oli lauantaina kaksi - Juha-Pekka Väänänen ja Timo Ritola. Sunnuntaina kolme kun Juhakin otti tuomaritehtävät vastaan. Näin mahdollistettiin se, että kaikki kokeeseen ilmoittautuneet pääsevät osallistumaan. Heidän lisäkseen vielä lauantaina tuomarioppilasharjoittelua tekevä Casper Grönblom ja sunnuntaina tuomarikokelasharjoittelua tekevä Anne Knuutinen. Viimevuotiseen tapaan tuomarimme olivat avoimia myös siihen, että tulostenluku ajetaan livevideona kaikkien halukkaiden katsottavaksi. Siitä hommasta suoriutui Petra vähintäänkin kiitettävästi. Livelähetys oli ilmeisen suosittu ja sai paljon kiitosta. Toivottavasti tällaisia mahdollisuuksia saamme tulevaisuudessa muistakin SPME-tapahtumista.

Mestaruus.jpg

Tuomarit olivat molempina päivinä tarkkoja sekä käyttivät pisteitä rohkeasti laajalla skaalalla. Jokaisen koiran suoritus on näissä aitoon metsästystilanteeseen pohjautuvissa lajeissa ainutlaatuinen, joten tehtävä ei ole helppo. Sen lisäksi päivien päätteeksi tuomarit vertailivat koirien tilanteita ja suorituksia sekä arvostelujaan, jotta koirien saavuttamat tulokset ovat mahdollisimman yhteneviä riippumatta siitä kenen tuomarin arvosteltavina ovat olleet.

Yksitoista koiraa ja yksitoista suoritusta saatiin myös Cockerimestaruus-kisassa järjestykseen. Päivän parhaimmasta suorituksesta vastasivat Hossing Pax "Hiili" ja kasvattaja-ohjaajansa Sanna Toivola-Järvinen. Hiilissä on valtava kapasiteetti sekä tehokkaassa haussa että nopeissa ja suoraviivaisissa noudoissa. Lauantaina se kaikki tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä ohjaajansa kanssa josta tuloksena oli komea 90 pisteen VOI 1 -tulos. Olen läheltä päässyt seuraaman tämän koiran menemistä ja vilpittömän iloinen siitä, että se nyt toisen kerran sai kykyjensä mukaisen koepalkinnon. Myös Sannan liikutus tilanteesta oli tunteikas.

Myös Mutkun suoritus palkittiin VOI 1-tuloksella. Pisteitä meille kertyi 80 ja erityisesti haun 9 pisteestä olen kovasti tyytyväinen. Tuomarina toiminut Timo kehui erityisesti Mutkun tyyliä hyödyntää tuulta haussaan sekä sen omatoimista kontaktia ohjaajaan joka mahdollisti sen ohjaamisen hyvin pienillä ohjaajan merkeillä. Kuvassa kolmanneksi sijoittunut Miklaus Cheddar sai myös VOI 1 -tuloksen. Myös muut päivän aikana näyttönsä antaneet koirat suoriutuivat tehtävistään mallikkaasti ja saivat tuomareilta kehuja. Parantamisalueisiin ne saivat hyviä vinkkejä seuraavaa kertaa varten.

IMG_2694.jpg

Mutkun kanssa saimme "Paras yhteistyö" kiertopalkinnon ansioista, joista tuomari työskenteyämme kehui. Arvostelulomakkeesta on erinomaiselle tasolle rastittuna kohdat: Haun ohjattavuus (maastonkattava, vie ohjaajan riistalle, käyttää tuulta hyväkseen, maa- ja ilmavainuinen, kontaktinhaluinen sekä rauhallinen, hiljainen ohjaaminen), tottelevaisuus Ylösajossa sekä Noudossa kohdat suoraviivaisuus, ohjattavuus, riistaote ja luovutus.

me%20kaksi2.jpg

Ja siitäpä sitten seuraavaan koepäivään. Derbyyn ilmoittautui 17 koiraa ja kaikki koirat pystyttiin siis toimikuntamme tekemän järjestelytyön tuloksena saamaan mukaan. Yhteistyökumppanimme Soinin Metsästysseura oli myös saanut järjestettyä meille uusia maastoja käyttöön. Me emme Mutkun kanssa enää Derby-kisaan osallistuneet, koska voitimme sen viime vuonna. Pääsimme kuitenkin kokeseen mukaan Derbyn ulkopuolisina. Olihan tuo hienoa päästä taas kokeilemaan, mitä haasteita ja mahdollisuuksia uusi koepäivä tuo tullessaan. Derbyssä kilpailivat Mutkun pentuesisarukset veli Ookke ja sisko Bertta. 

Näiden koiriemea hieno tapa pitää ohjaajaa varpaasta "kiinni" on kyllä hauska. Sama piirre on puolisisko Ruullakin. Siitä on levollista seurailla lähiympäristön tapahtumia ja pitää ihminen hyvässä kontaktissa.

Mutku.jpg

No ei mennyt meillä sunnuntain suoritus yhtään putkeen. Sunnuntaiksi menimme Juha-Pekka Väänäsen tuomariryhmään, kun Timolta eilen jo ykköstulos saavutettiin. Taas oli tuurit kohdallaan kun Ookke ja Berttakin arpoutuivat samaan tuomariryhmäöän. Kiva kun pääsee seuraamaan niitäkin ja kuulemaan tuoreeltaan koetapahtumat ohjaajien silmin.

Oma vuoromme alkoi samassa sankassa spanielimaastossa kuin muillakin. Hienoa, määrätietoista hakua, joka suhteellisen nopeasti paljasti risukossa piilottelevan fasaanin. Mutku syöksähti vainunsa perässä risukkoon, josta alkoi kuulua fasaanin räpistely. Se ei tuottanut tulosta, koska lintu päässyt nousemaan lentoon. Mutku työntyi sen perässä kasvuston sekaan ja sinnikkäästi työsti linnun nouto-otteeseen. Kun se oli valmis, koira peruutti lintu suussaan risukosta pois ja kantoi löytönsä suoraviivaisesti käteeni. Annoin elävän ja pystypäisen linnun tuomarikokelaalle Annelle. Yhdessä arvostelevan tuomarin kanssa he katsoivat linnun läpi ja löysivät siitä hampaan painaman avohaavan toisen siiven alta. Lintu lopetettiin siihen. 

Koesääntömme sanoo, että jos koira vahingoittaa riistaa nouidon yhteydessä, se suljetaan kokeesta ja tämä tilanne koitui kohtaloksemme. Harnillinen tilanne, mutta näin tällä kertaa. Tuomarin kanssa olin yhtä mieltä tapahtuneesta ja sen tulkinnasta. Häntä harmitti tilanne myös, sillä koiran hakutyöskentely oli ollut sellaista, jota ja jonka tuomia riistatilanteita hän olisi mielellään halunnut nähdä enemmänkin. Tuomarin sanoin "Tämän näkemän perusteella koira oli spanieli-ihanteen mukaan kovasuinen, mutta jatkotyöskentely tästä eteenpäin koiran kanssa riippuu siitä, onko se sitä". Itse tiedän, että ei ole, joten sen suhteen minulla ei ole huolta. Tällä kertaa riista vain järjesti meille tämänlaisen tilanteen. Siirryimme Mutkun kanssa katsojajoukkoon. Koiran ilme seuraavien tuntien aikana oli liki sydäntä särkevä - kovasti se odotti uutta vuoroaan päästä etsimään riistaa ja onnistuneista pudotuksista noutamaan niitä.

Ookke suoritti Sannan kanssa hienosti. Samoin Bertta. Kokemattomampana tämän lajin ohjaajana Heini hetkeksi unohti treeniohjeet "pidä koira lähellä" ja se herpaantuminen singahdutti "Pertin" äijämäiseen menoonsa ja omatoimisiin riistatilanneratkaisuihin. Kohtaloksi niiden tuloksena koitui riistan karkotus hakualueen ulkopuolella ja ohjaajan jättäminen. Ensi kerralla Heini muistaa ja Bertan työskentelyteho pysyy paremmin ihmisen hyötynä.

Tämän vuotisen Derbyn voittivat Multifarious Mr Bond ja Elina Pyöriä hienolla tuloksella VOI 1 83p. Mutkun veli Hossing Callis eli Ookke ja ohjaajansa Sanna sijoittyuivat kolmanneksi tuloksella AVO2 74p Pekon ja Ookkeen väliin toiselle sijalle sijoittui hieno brittituonti Glenugie's Xception tuloksella AVO2 84p. 

Ihan mahdottoman hieno ja tapahtumarikas viikonloppu saatiin hienosti pakettiin. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.  

20201107_092846.jpg

Tänä viikonloppuna oltiin Tyrnävän pelloilla katsomassa Pohjois-Pohjanmaan Kanakoirakerhon mestaruuskoetta. Olihan hieno tapahtuma sekin. Kokeeseen osallistui 11 setteriä ja yksi pointteri ja siinä palkittiin kolme koiraa. Mestaruuden voitti AVO3 -tuloksella gordoninsetterinarttu Puronperän Waapukka ja Mikko Mäläskä.

Kun palailimme viiden tunnin maastokierroksen jälkeen autolle, pääsi Mutku pitkän kytkettynä kulkemisen jälkeen tekemään hakutyötä vapaana. Se teki todella kauniin ja  tyylipuhtaan ylösajon fasaanikukolle pajukkoheinikosta. Hieno näyttö kanakoiraharrastajille, joille tällainen metsästyskoira oli tuntemattomampi.