Jahtisyksyä koirien kanssa vietellään. Mukavaa, kun kanalintukanta on hyvä ja metsästyskausi aiempaa pidempi. Hienoja tilanteita on koiriemme kanssa päästy kokemaan. 

Muu on useiden vuosien jahtikokemusten pohjalta oppinut aivan erinomaiseksi riistanlöytäjäksi. Jos riistaa maastossa on, Muu kyllä asiasta viestii ja järjestää sen ihmisen silmien eteen. Tässä on eräksi päätynyt hieno teerikukko. Pellon reunan kuusen helmaan oli mennyt piiloon.

Yksi viikonloppu vietettiin tuomareina Inarin Kutturassa Cockerspanielit ry:n SPME-kokeessa, jossa jokavuotiseen tapaan sallittuna riistana ovat metsäkanalinnut ja jänis. Maastoa on käytettävissä niiden etsimiseen jokseenkin reilusti. Aivan mahtava tapahtuma, joka vuosittain kerää todellista urheiluhenkeä edustavan harrastajajoukon paikan päälle. Niin tänäkin vuonna.

Maastoon lähdetään koko porukalla ja koko päiväksi. Kahtena eri tuomariryhmänä. Tässä kuvassa minun tiimini sunnuntailta. Tuloksiakin saatiin ja niistä iloittiin yhdessä. Ja iltaisin käytiin päivän tapahtumista korkeatasoista keskustelua myös niistä tapahtumista, joista ei kaikilta osin arvosteltavaa koesuoritusta saatu aikaiseksi. Niin hienoa keskustelua ei pääse Some-maailmassa kokemaan. Ihan huippuporukkaa on lajiimme uusina nousemassa.

Ylituomarin lintu oli upea. Siinä riittää syömistä useampaan kertaan. Kyllä tuomareille jäi hyvä mieli viikonlopusta, vaikka kilometrit kropassa tuntuvatkin. 

Pohjoisen riistamaille on pitkä matka. Kaikilla reissuilla haluamme ruokatauoilla ottaa kantaa suomalaiseen työhön ja ruokaan. Valitsemme pysähdyspaikoiksi tasokasta suomalaista ruokaa tarjoavat yritykset, mielellään sellaisia, jotka eivät ole osana jotain suurta ketjua. Tässä runsas poronkäristysannos paikassa Päivin Kammari Sodankylä. Vahva suositus tälle.

Syyslomaviikkomme aloitimme tällä kertaa Inarin Tsarmitunturien maastosta. Meidän metsästystyylillemme harmillisesti lunta oli tullut jo runsaasti. Hienoja hetkiä maastossa vietimme. Ja nautimme Juhan ja Sonjan vieraanvaraisuudesta heidän hienolla mökillään. 

Se tosiasia on kaiholla pakko myöntää, että 10,5-vuotiaan Muun pisimmät jahtikävelyt vaativissa maastoissa ovat takanapäin. Mieli sinne kyllä kovasti vielä veisi, mutta palautumisaika näistä reissuista kertoo, että fysiikka ei niitä enää kestä. 

Tyttärentytär Mutku sai luvan aloittaa kanalintujahdin kilometrien kerryttämisen kehoonsa. Hyvin se on tehtävästä suoriutunut ja osoittanut hyvää hakukestävyyttä. Harmillisesti Mutkun eteen ei tilanteita osunut kuin yksi.

Hienosti ne yhdessä Miksin kanssa ilmoittivat meille riekkoparven läsnäolon ja nostivat sen siivilleen. Valitettavasti olimme Juhan kanssa molemmat sijoittuneita niin, ettemme pystyneet siihen tilanteeseen ampumaan.

Seuraavaksi Mutku kerryttää kokemustaan Cockerspanielit ry:n päätapahtumassa Derby- ja Mestaruusviikonlopussa Soinissa. Molempina päivänä fasaanin metsästyksenä toteutettavassa kokeessa on Mutkun lisäksi 11 muutakin cockeria. Ja niiden ihmiset. Ihan parasta siis taas luvassa. Sekä koirille että niiden kanssa touhuaville ihmisillekin.