Perinteinen syysloma jo tutuksi tulleella muuttuneella tavalla. Riekkojahtia niin pohjoisessa Suomea kuin pääsee. Eli Inarin Näätämössä. Perjantaina töiden jälkeen edellisenä iltana pakattu auto maantielle ja 680 km pituinen taival sai alkaa.

Me olemme vasta myöhemmällä iällä opetelleet metsästämään koiriemme kanssa. Osoituksena että ihminen oppii mitä vain kun vain halua siihen on. Käsite "oikea metsästys" herättää joskus kuumiakin keskusteluja, mutta siellä maastossa ollaan kahdestaan koiran kanssa. Kun ihminen ja koira ovat tyytyväisiä toisiinsa ja viihtyvät yhdessä, se riittää.

IMG_8237.jpg

Kun metsästettävää alaa on valtavasti ja tieto lintujen määrästä on ennätysalhainen. Se tietää koiralle valtavaa urakkaa, kun se etsii ihmisen ammuttavaksi riistaa. Cockerin hakukuvio ylösajavana koirana on pieni, etenkin näihin olosuhteisiin. Silti olemme vuosittain niiden kanssa hyviin riistatilanteisiin päässeet. Hakukuvio on avoimessa maastossa väljä, koska koira tarvitsee työskentelytilaa riistan jälkiä löytääkseen. Kun niitä löytyy, muuttuu kehon viestintä toisenlaiseksi ja silloin tietää ihminen terästäytyä.

IMG_8259.jpg

Maastot ovat pohjoisessa Lapissa hienot. Kova pohja on helppoa kukea, vaikka kivikkoiset maastokohdat aiheuttavatkin haastetta ja jopa vaarallisia tilanteita. Hyvin niistä selvittiin. Viisi perättäistä jahtipäivää kuljettiin parihakua kahden koiran kanssa. Väli Juhan kanssa oli 50-100 m eli näköyhteys keskenämme ja sellainen ettei koirien hakukuviot menneet ristiin.

Miksin tänä syksynä hyvin arvokisojen väliin ajoittunut juoksu oli lopuillaan. Taas sain oppia koirasta jotain uutta sinä aikana. Aiemmin meillä ei ole juoksujen suhteen tehty mitään muutoksia arkiseen elämiseen. Juoksu tulee ja menee - that's it. Tämän juoksun aikana Miksin olemus oli koko ajan todella "Narttu" ja sen käytös oli ajoittain ärsyttävää. Marinaa, oikuttelua, "niskojen nakkelua", Muun kiusaamista jne. Liekö 5-vuotiaan koiran biologinen kello tikittänyt?

IMG_8218.jpg

Yleensä maastotaival alkoi ylämäkeen. Kevyt hiki oli saatu päälle ja elimistö valmiustilaan seuraavaan taipaleeseen siirryttiin posket punaisina. Tuskin millään ns aktiivilomallakaan olisi tullut ulkoiltua keskimäärin 4h päivässä. Aktiivirannekkeeni kertoo, että kilometrejä tuli päivittäin 7-8. Niihin sisältyi koko ajan joko ylämäkeen menoa tai kivikkoista rinnettä laskeutumista, niin syke pysyi koko ajan kohtuullisen korkealla tasolla. Kaksi ensimmäistä päivää mentiin Vätsärin alueella metsoja etsien ja loput kolme päivää Näätämön alueen riekkomailla.

IMG_8253.jpg

Reissun puolivälissä tehtiin nuotiotulet ja paistettiin makkarat koko tiimille välipalaksi. Koiratkin osaavat hakeutua nuotiotulen lämpöön. Pysähtyminen pikkupakkasessa, aamukuuran kasteleman turkin kanssa on kylmää touhua, vaikka loimet päällä ovatkin. Hyvin koirat ovat oppineet lepotauot hyödyntämään. Niiden jälkeen olivat aina valmiina jatkamaan tärkeää työtään.

IMG_8217.jpg

Lintuja oli vähän. Vätsärin alueella meillä oli lupa metsästää myös metsoa. Yhden metson lentoon lähdön pääsin siellä näkemään. En muuta.

Koirat tekivät uutterasti työtä. Uskomattomalla teholla ne jaksoivat maastoa työstää ja viestiä sen tapahtumista (vähäisistä) myös meille. Siinä kulkiessa ehti ajatella paljonkin asioita. Sitä, kuinka nykyisin tärkeämpää ja jännittävämpää on seurata koiran hakutyöskentelyä ja kuinka se maaston tapahtumista ihmiselle viestii. Milloin saa kulkea ihan rauhassa ja milloin on syytä lähteä reippaammin etenemään koiran mukaan. Ilman koiraa olisimme varmasti vielä vähemmän riistatilanteita havainneet. 

Riekkojen kanssa pääsimme tilanteisiin yhteensä kuusi kertaa. 2-3 linnun parvia ja kaksi yksittäisen linnun tlannetta. Erityisen hieno tilanne oli Miksin kanssa yhden riekkoparven työstäminen.Koira viesti riistan läheisyydestä ja terästäydyin tilanteeseen mukaan. Vein katseeni koiran hakukuvion etupuolelle ja pääsinkin näkemään koivurykelmän juurella olevan riekkokaksikon. Hyvin pysyivät paikallaan ja kuuntelivat koiran lähestymistä. Onnistuin pillillä pysäyttämään Miksin parin metrin päähän. Hieno näkymä, kuinka cockeri pysähtyi tuijottamaan riekkoparia ja ne kallistelivat päätään koiralle. Näin pääsin itse hiippailemaan parempaan ampumapaikkaan. Kun sellaiseen pääsin, annoin Miksille nostoluvan kuin seisojalle ja niin nousivat rekot siivilleen. Grande Finale päättyi kahteen ohilaukaukseen... Mutta koiralle ansaitut kiitokset hienosta ihmisen palvelusta!

IMG_8229.jpg

Huttusen Juha liittyi samoihin maastoihin tiistaina. Hän metsästi omilla reiteillä Fridan kanssa. Juha kertoi, että ei ollut koko syksynä nähnyt ensimmäistäkään riekkoa. Se vaikutti surulliselta, joten olimme erityisen ilahtuneita siitä, että olimme silti päässeet jo kohtaamaan useamman tilanteen. Tosin pienillä parvilla, mutta silti. Juha ja Frida olivat syksyn aikana reputtaneet mukaansa muutaman metson ja tältäkin reissulta kotituivat komean metson kanssa. Ja olivat riekkojakin päässeet kohtaamaan. Paikallisina metsästäjinä noita tilanteita Juha ja Frida pääsevät varmasti vielä lisää kokemaan ja nuori, hyvin työhönsä koulutttautunut koira pääsee valmentautumaan riekkotyöskentelyyn. Toivomme riekkokannan elpyvän ensi syksyksi.

IMG_8252.jpg

Koirat olivat väsyneitä ja hyödynsivät lepohetket koko ajan tarkemmin. Mutta työhön lähtivät aina yhtä innolla ja optimistisina kuten mekin.

Viimeisenä jahtipäivänä se viimein sitten onnistui. Täydellinen riistatyö.

Etenimme parihakua väljällä näköetäisyydellä toisistamme. Vaaran huipulla oli upean hopeankimalteinen pakkasaamupäivä. Näin Muun vauhdin Juhan edessä kiihtyvän. Sen jälkeen näin Juhan ampuvan ja Muun pysähtyvän katse lukittuna laukauksen suuntaan. Sitten näin Juhan antavan Muulle luvan ja niin se lähti suorittamaan omaa osuuttaan ja palasi nopeasti riekko suussaan iloisena takaisin Juhan luokse.

IMG_8251.jpg

Molempien ensimmäinen ajatus oli "Tämä riittää". Kiitollisina ihalimme yhdessä kaunista lintua ja toivotimme muille tapaamillemme riekoille hyvää loppuelämää.

IMG_8267.jpg

Torstai-iltana nautimme riekkoaterian kahden kesken. Perjantaiaamuna matkaamme cockeriväen tapaamiseen Joroisille..