Toinen kesälomakierros tehtiin Pohjois- ja Etelä-Karjalaan, pääkohteina Kontiolahti ja Savonlinna. Kontiolahdella vierailtiin tätini mökillä Höytiäisen rannalla ja jätettiin äitini sinne kyläilemään. Matka jatkui kohti Savonlinnaa ja Vuohimäen leirintäaluetta. Kohde oli mitä parhain ja säätkin suosivat meitä, joten siellä viihdyttiin viiden päivän ajan. Sattumalta ajankohdalle osui myös kansallisen tason esteratsastuskilpailu Savonlinna Opera Games ja tapahtumapaikkana aivan vieressä oleva Vuohimäen ratsastuskeskus. Juha epäilee (syyttä) sattuman osuutta, mutta viihtyi hyvin kisoja seuraamassa. Lienee kauniilla ratsastajanaisilla ja olutterassilla oma osuutensa asiaan :)

Höytiäisen mökillä Muu ja Joku juoksivat hurjaa vauhtia rinnettä alas kohti Irman herkkupöytää. Meillä on syytä epäillä, että sieltä jotain koirillekin sujahti. Toiminta näyttää päämäärätietoiselta, satunnaispalkitsemisen aiheuttamalta toiminnalta.

Kulttuurkierroksilla käytiin Saimaan risteilyllä, Punkalaitumen Retretissä ja Lustosssa. Nautittiin muikkuja torilla ja opastetusta kierroksesta Olavinlinnassa. Oopperassa ei käyty, mutta mahdollisesti vieraillaan ensi vuonna. Savonlinnan seutu oli hienoa ja samanlainen halu päästä takaisin jäi, kuten viime vuoden Lapin reissustakin.

Koko loman ajan olemme panostaneet myös koirien opetukseen ja treenaukseen. Ja nimenomaan erillään, ettei Muu liikaa leimaudu Jokuun, vaan joutuu kohtaamaan uusia asioita ihan omatoimisesti. Muu on rohkea ja hyvähermoinen koiranalku. Innostavissa tilanteissa se on nopeatoiminen ja opetuksessa se tarjoaa lyhyessä ajassa useita vaihtoehtoja, joten sen palkkaamisessa täytyy olla nopea. Hämmentävissä ja pelottavissa tilanteissa Muu toimii kuin hidastetussa elokuvassa edeten koko ajan outoa asiaa kohden. Juhan kanssa kaikki eteentulleet tilanteet ovat menneet hyvin, mikä vahvistaa hienosti koira-ohjaajasuhdetta.

Kun Juha on treenaillut elämän perusasioita Muun kanssa, me Jokun kanssa olemme opiskelleet tottelevaisuuden korkeakoulua tähtäimeä edelleen EVL:n korkeimmat palkintosijat. Treenit ovat edenneet mukavasti ja koko ajan saadaan suoritusvarmuutta lisää. Olisipa aina näin ruhtinaallisesti aikaa koiran treenaukseen, kuin nyt kesäloman aikana.

Pärssisen Pipan kirja "Tottelevaisuuskoulutuksen perusteet" on erinomainen ja suositeltava teos. Olen lukenut kirjan melkein loppuun ja saanut monta vahvistusta omille käsityksilleni koiran oppimisen ja opettamisen teorioista. Sekä tietty paljon uutta tietoa, esimerkiksi kuinka eritellään koiralle satunnaispalkkauksen ja virheen vuoksi palkatta jäämisen ero. Hienoa, että Pipa on jaksanut kirjoittaa kaiken tietonsa myös meidän muiden saataville!