Mukava silta kesälomaan oli investoivien tilojen tukitiimin matka Ruotsiin. Tutustuimme suuriin maitotilakohteisiin Etelä-Ruotsissa. Mielenkiintoisia ideoita ja ajatuksia sikäläisiltä tuottajilta sai taas tänne pohjoiseen Suomeen sovellettaviksi. Mm vasikoiden kylmäkasvatus yleistyy siellä koko ajan hyvin kasvutuloksin. Ihan samoin kuin näin viime syksynä Kanadassakin. Kuusi paikallista suurtuottajaa oli perustanut oman meijerin ja he markkinoivat tuotteensa lähiruokana. Heidän sloganinsa oli "Jos haluat tuoreempaa maitoa, sinun on hankittava oma lehmä". Yritys vaikutti varsin hyvin toimivalta, sillä tuottajat olivat tyytyväisiä ja kehityssuunnitelmia oli tehty.

Takana yhden Östgötalands Mejerin tuottajan Mats ja Nicklas Johanssonin 280 lypsylehmän karja

Heti kotiinpäästyäni pakkasimme asuntovaunun ja suuntasimme kohti etelää. Ensin lauantain taipumuskokeen tuomarointi minulla ja sunnuntaina mejä-kokeen tuomarointitehtävät Juhalla. Muiden suunnatessa sunnuntai-iltana koteihinsa, jäimme Juhan kanssa aloittelemaan kesälomaa ja miettimään, minne lähtisimme.

Tiistaina ajoimme Tampereelle ja tutustuimme kaupungin tarjontaan. Vierailimme mm Poliisimuseossa ja näimme hienon Poliiskoirahistoriikin. Suosittelemme lämpimästi kaikille koiraihmisille. Yövyimme Härmälän leirintäalueella ja karavaanarielämä tuntuu ihan kivalta. Hellettä piisasi, joten kierrostemme ajaksi koirat jäivät tyytyväisinä nukkumaan viileään asuntovaunuun.

Leirintäalueella oli kiva ranta, jossa koiratkin saivat nauttia vesielämästä. Muu on reipas tyttö myös vesielementissä ja suoritti muutaman hienon vesinoudonkin uiden. Ne saavat nyt jäädä hautumaan varsinaisen koulutuksen pohjaksi. Muu on matkan aikana saanut kerättyä valtavasti hyviä kokemuksia hyvän koiran elämän saavuttamiseksi. On tutustuttu erinäköisiin koiriin ja monenlaisiin eläimiin sekä ihmisiin. Haukkuvat koirat ovat edelleen pieni kummastelun aihe, sillä Muun lähin koirapiiri äidistä alkaen ei hauku lainkaan.

Matkan aikana on opittu hieman huonojakin tapoja. Periaatteena meillä on aina ollut, että koirat eivät saa tulla sänkyyn eivätkä sohvalle. Reissussa on aina tahtonut olla hieman eri säännöt eli asuntovaunussa sänkyyn saa tulla. Jos haluaa tulla, on kuitenkin päästävä itse. Muu ei pienen kokonsa vuoksi vielä ainakaan hyppäämällä pääse. Halu oli kuitenkin kova ja kun ei periaatteen mukaisesti nostettu, niin näppärä pentu keksi keinon. Se punkee itsensä sänkyyn kulmakaappia apunaan käyttäen, jota vasten se punnertaa niskaansa käyttäen. Tässä tyylinäyte :

Tampereelta jatkettiin entiseen kotikaupunkiin Lapualle ja käytiin tapaamassa tuttuja. Marjukan ja Pertin luona juotiin hyvät kahvit. Yövyimme Kuortaneella ja sattumalta tupsahdimme Heikin ja Johannan naapureiksi. Olipa mukava nähdä heitäkin pitkästä aikaa sekä ennen kaikkea tutustua Frans-poikaan. Hennan ja Sepon kanssa taas oli kiva vaihtaa ajatuksia erilaisista koiran avulla suoritettavista metsästystavoista, Henna ja Seppo kun harrastavat metsästystä pohjanpystykorvilla ja dreevereillä. Sieltä illaksi ja yöksi Helenan ja Pekan luokse. Ja eläimellinen keskustelu jatkui aina yöntunneille saakka. Lauantaiaamuna suuntaismme kotiin, huollamme varusteet ja jatkamme maanantaiaamuna kohti itäistä Suomea.