Miksin NoseWork-työskentelyn videolinkki löytyy nyt täältä https://youtu.be/_ySsR2YGtT0 Kiitokset Laitilan Kirsille sen kuvaamisesta ja työstämisestä! Hieno laji ja varmaankin sen parissa jatketaan. Nyt ei vain ole ehtinyt.

Pidän kovasti ansiotyöstäni. Sen parissa vierähtävät viikot hyvinkin nopeasti. Yleensä maanantait ja perjantait työskentelen kotityöhuoneessani. Valmistelen viikon asiakaskäyntejä, lasken ruokintareseptejä lypsykarjoille, vastailen sähköposteihin ja puhelimeen - hyvin monenlaisiin maidontuotantoon ja eläimiin liittyviin kysymyksiin, kirjoitan artikkeleita ammattilehtiin, haen uusinta alan tietoa eri verkostoista, koulutan uusia asiantuntijoita, suunnittelen ja organisoin erilaisia koulutuksia tuottajille...

Työpöytänäkymä on alla. Tuo kirkasvalolamppu on muuten hyvä juttu.

Miksi viihtyy jaloissani. Ja huomauttelee aina välillä, koska on pienen paussin aika. Nykyään sivistyneemmin kuin silloin, kun pentuna puri näppiksen johdon poikki. Aamuvarhaisella on koirien kanssa käyty pitkä lenkki, joten hyvin tyytyväisinä ne kaikki työpisteeni lähellä köllöttelevät.

Tiistaista alkaa sitten maakuntatyö. Eli ajan paikan päälle tiloille katsomaan, kuinka suunnitellut ruokinnat ja muutkin maitotilan hommat sujuvat käytännössä. Niiden havaintojen ja keskustelujen perusteella tehdään sitten tarvittavaa hienosäätöä. Autolla vuoden aikana ajetut työmatkakilometrit lasketaan tuhansissa. Vaikka tilojen lukumäärä koko ajan vähentyy, erilaiset sähköiset työkalut ja etätyöskentelymahdollisuudet ovat tulleet käyttöön, eivät kilometrilukemat ole juurikaan vähentyneet. Se johtuu siitä, että suuret tilat sijaitsevat yhä kauempana Oulusta ja etäällä toisistaan.

Tässä kohtuullisen yleinen työmatkanäkymä huhtikuulta.

Lehmien ruokinta on monesta syystä hyvin tarkkaa. Kuvassa on tehtynä lehmien rehun ShakerBox-analyysi neljällä otannalla. Rehustuksessa pitää olla oikea määrä energiaa, oikeista lähteistä koottuna. Samoin lasketaan valkuaisen määrä ja laatu. Sen jälkeen kivennäiset ja hivenravinteet. Ensin tilan oman pellon tuotannosta laskettuna ja sen jälkeen tarpeellisella ostorehumäärällä oikein tasapainotettuna. Ravintoaineet ja sen lisäksi maittavuus. Eikä unohtaa sovi myöskään rehustuksen hintaa ja tuotantovaikutusta, jotka ovat rahan arvoista tietoa karjanomistajille. Rehua pitää olla tarpeeksi, mutta ei liikaa. Siinä sitä piisaa puuhamaata työpöydän ääreen.

Pienryhmät ovat tuottajien piirissä koko ajan suositumpia. Sen tiedonjakomuodon olemme käyneet benchmarkkamassa ulkomailta muiden ProAgrian asiantuntijakolleegoiden kanssa. Näitä ryhmiä minulla on useampia vuoden aikana ja se ovat hyvin mieluista työtä. Usein saatan innostua puhumaan paljon, koska aihe on mitä mielenkiintoisin.

Pienryhmäpäiviin kuluu myös käytännön työskentelyä lehmien parissa ja ruokinnan onnistumisen arviointia eri tiloilla. lehmätkin saavat niistä vaihtelua päiväänsä.

 

Tämä kuva on Rantsilasta. Ensi viikon työkeikkaan kuuluu operaatio "tunturirobotti". Sitä seuraavalla viikolla suuntaan CowSignals-tiimin kanssa viikoksi Puolaan. Mielenkiinnolla odotan, mitä näkökulmia työhöni sieltä saan. Huomisaamuna klo 5 suuntaan työmatkalle Seinäjoen suuntaan. Aamukahvit on hienoa nauttia autoa ajaessa. On hiljaista maantiellä siihen aikaan. Kun päivä nousee, alkavat usein työpuhelut soida. Niistä saa handsfree-kuulokkeen kautta mukavaa matkaseuraa.

Miksin NoseWork-kuviot ovat siis telakalla. Toistaiseksi. Mutta kaikenlaista muuta, tutumpaa aktiviteettia aina töiden lomassa harrastellaan. Niistä saa tämän koiran kanssa aina hyvän mielen.