Sunnuntaiaamuna lähdettiin jahtireissulle Lumijoelle Juhan kanssa yhdessä. Ensimmäisen kierroksen kävin minä ja heti alkuun sain eteeni puustosta karkottuvan kyyhkysparven. Ammuin kahta lintua, joista toinen putosi peltoon. Uskomattoman hieno tunne nähdä, että se todella tapahtui! Siitä Joku noutoon ja lintu reppuun. Nyt on siis ensimmäinen pudotus minullakin takana.

Sykkeen tasoituttua lähdimme Juhan kanssa ketjuna, Joku välissämme, kiertämään metsäpalstaamme. Lintuhavaintona kaksi kaukana karkottuvaa teertä. Metsä on aika sakeaksi kasvamaan päässyttä nuorta kasvustoa, joka kaipaisi kovasti kunnostustöitä. Lintua siellä on mukavasti, mutta niiden ampuminen aika lailla vaikeaa. Voi olla, että motivaatio metsänhoitotöihin kasvaa. Alhaalla otettu taukokuva on sieltä hoidetulta osiolta.

Muu oli autossa kierroksemme ajan. Makkaranpaistotauon jälkeen siirryimme autolla toiseen maastoon. Juha lähti kierrokselle Jokun kanssa ja minä jäin kaveriksi Muulle. Lähellä oli iso kaurapelto, joka oli juuri puitu. Siellä oli lääniä Elovena-tytöllä ottaa iloa irti elämästä.

Muu on edistynyt pentutreeneissä hyvin. Nouto-otteet ovat hyviä ja koko pentutason noutotapahtuma sujuu hyvin. Hauskaa on ollut nähdä, että loppuhiominen luovutuksessa on vähän vaativaa. Nauroinkin sille yksi päivä, ettei usean asian tekeminen pitäisi naispuoliselle tekijälle olla vaikeaa. Loppuluovutuksessa Muulla onnistuu joko sivulle tulo ja istuminen tai sivulle tulo ilman istumista ja noutoesineestä kiinnipitäminen. Jos peppu pitää laittaa maahan, niin esine putoaa suusta samanaikaisesti. Vastaavasti maahanmeneminen esineen kanssa sujuu hyvin. Sekä oikeinpäin että selällään. Mukavaa seurata pennun kehittymistä ja tekemisen iloa.

Sunnuntai-ilta käsillä ja arki edessä huomenna. Koirat sitä taitavat taas kovasti odottaa ja ainakin maanantai sujunee rauhallisissa merkeissä.