Matkustin yhdessä kuuden muun sertifioidun CowSignals-kouluttajan kanssa jatkokoulutukseen Hollantiin. Viikon matka oli monessa suhteessa antoisa. Varsinaista uutta oppia ei tullut, mutta tuttujen perusasioiden tärkeyttä ja merkitystä käytiin yhdessä keskustellen viikon aikana läpi. Hienoa on nähdä systeemien toimintaa Hollannissa ja miettiä, miten niitä sovelletaan Suomen olosuhteisiin. Hyvää antia ovat aina myös keskustelut kolleegoiden kanssa. Niihin ei ole koskaan liikaa aikaa.

Koko viikko meni lehmien, hiehojen ja vasikoiden parissa. Niin teoriassa kuin käytännössäkin. Aamulla aloitettiin ja kun illalla saavuimme hotelliin, olimme illallisen jälkeen kaikki valmiita vaipumaan uneen.

Hollannissa ollaan kyllä ahtaan asutuksen mestareita. Maan joka ainoa neliömetri on hyötykäytössä. Mitähän mahtaisi meillä naapuri tuumata ponista takapihallamme? "Maalta kaupunkiin" -idylli on lyhyessä ajassa lisännyt eläinten lukumäärää. Kanoja, hanhia, lampaita, jopa sikoja oli ihmisillä pienissä puutarhoissaan. Ei onnistuisi moinen meininki Suomessa. Opiskelumme tapahtui  n 120 km:n päässä Amsterdamista, jonne kuljimme kahdella vuokra-autolla. Varsinainen kokemus sekin. Yhteistyöllä erinäisten vaiheiden jälkeen kuitenkin selvisimme. Shoppailuaikaa Amsterdamin lentokentällä oli runsaat 15 minuuttia.

Teoriaopinnot suoritimme CowSignals-opintokeskuksessa. Sieltä siirryimme käytännön harjoitteluihin lähialueen tiloille.

Joep Driessen on uskomattoman energinen työskentelijä. Hänen opastuksellaan ei yksikään lehmien käyttäytymisen antama signaali jäänyt havaitsematta. Tällä tilalla oli lehmiä 240 ja toista vastaavan kokoista yksikön laajennusta suunniteltiin.

Hiehojen päiväkasvua ei Hollannissakaan saa selville ilman eläinten mittaamista.

Tehtujen havaintojen kirjausta, purkua ja keskustelua. Pienessä ryhmässä työskenneltäessä ei voi kukaan herpaantua tai piiloutua selän taakse "lepäämään". Välillä sille mahdollisuudelle olisi kieltämättä ollut käyttöä... Eteenpäin, sanoi mummo lumessa. Tosin sitä ei Hollannissa ollut. Lietteen levitys oli alkanut ja sitä ei voinut olla havaitsematta. Sen näki ja kuuli - sekä ennen kaikkea haistoi. Ei onnistuisi hollantilainen lantaralli Suomessa. Onneksi.

Niin kuin Suomessa kuin Hollannissakin, saavat maidontuottajat havainnoitsijoilta pohdittavakseen vaikeita kysymyksiä. Tässä pohditaan ja lasketaan "Stress free calving linen" kuivitusoljen menekkiä sekä poikimalinjan käytännön toimintaa.

Navettatyöskentelyn jälkeen kokoonnuimme aina kunkin tilan tupaan purkamaan havaintoja yhdessä tuottajien kanssa.

Paljon tuli uusia näkökulmia ja koulutusmateriaalia tänne Suomeen. Sen työstäminen alkaa heti huomenna ja ensimmäiset kurssit ovat ensi viikolla Pohjois-Karjalassa. Eli reissuun taas :)