Muu jatkaa kasvamistaan ja kehittymistään. Energiaa ja tekemisen riemua siinä on juuri sopivassa määrin. Pääosin pentu on saanut temmeltää oman halunsa mukaan, mutta päivittäin on ohjelmaan otettu jotain myöhäiselle leimautumiskaudelle sopivaa puuhastelua. Näihin ovat liittyneet yksin jääminen, erilaisiin koiriin ja eläimiin tutustuminen ja erilaisissa tilanteissa oleminen. Kaikki nämä ovat sujuneet hyvin.Kouluratsastuskisoja Muu jaksoi seurata yleisöä hauskuuttavalla intensiteetillä kahden kokonaisen radan verran. Etenkin toisen hevosen päristely oli mielenkiintoista. Luoksetulon, hihnassa kulkemisen, käskystä istumisen ja noudon alkeita on opeteltu myös.

Muun valokuvista näkee nyt mukavasti, kuinka se samana päivänä näyttää toisessa kuvassa ihan vauvalta ja toisessa jo nuorelta neidiltä.

 

Hampaiden vaihto on alkanut ja se näyttää sujuvan mallikkaasti. Myös muilta osin Muu on kehittynyt hyvin. Toivottavasti sama kehitys jatkuu edelleen.

Muu on oppinut asioita myös sosiaalisen oppimisen kautta. Uskon vahvasti, että koirilla on myös tämä taito. Vedestä tyylipuhdas noutaminen tuskin on geneettistä, vaikka noutohalu sitä onkin. Seuraavan kuvasarjan otin Varjakan rannassa, kun Jokun vesinoutotreenien jälkeen kokeilimme, kuinka mahtaa vesinouto neidiltä sujua ja mitä sen kouluttamisen eteen tulisi suunnitella. Neiti suoritti niin tyylipuhtaan noutotyön kuin vain nelikuinen pentu  vain voi. Olin sanaton!

Rauhallinen aloitus

Luvasta määrätietoiseen noutoon

Turkkia ravistamatta rannalle ja sama luja ote damista kuin sen tarttumisvaiheessa. Ei korjailua ja mutustelua.

Pienenpienen kaarroksen jälkeen luovutus käteen.

Kuvaajalta ei irtoa kommenttia. Menee sanattomaksi.

Joku treenasi hyvin myös ja jäi kaiholla katselemaan sorsakaislikoita. Ennen jahtikauden korkkausta ohjelmassa on kuitenkin kaksi toko-koetta. Treenit ovat menneet mukavasti ja ajattelin kokeilla taas, vaikka hyönteisvaara Jokun kanssa aina on. Treenien aikana se on kuitenkin aiempaa paremmin sietänyt niitä, joten uskaltauduin taas yrittämään.