Ihmisten värityypit kiehtovat minua kovasti. Pidempään asiaan perehtyneenä olen nähnyt sen maailman pitävän kovasti paikkansa, niin itseni kuin muidenkin lähelläni olevien ihmisten suhteen. Minulle on tehty virallinen Insights-värianalyysi ja sen mukaan olen vahvasti punainen ihminen, jonka toinen vahva väri on sininen. Tuo analyysi, joka työyhteisössäni tehtiin, avarsi näkemysmaailmaa niin työkavereistani kuin itsestäni aivan valtavasti. Koko työyhteistö koki siitä valtavan hyödyn.

V%C3%A4rit%20Win.jpg

Harrastuspiireissäkin ihmiset ovat monelaista mieltä siitä, mihin suuntaan ja miten harrastusta tulisi viedä eteenpäin. Punaiset haluavat edetä kohti asetettuja, kunnianhimoisia tavoitteita ja tehdä aloittamansa tekemisen mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti loppuun saakka. Muut kuin punaiset näkevät sen kilpailuhenkisyytenä. Sitä en itse koe lainkaan, mutta kysehän olikin muiden näkökulmasta. Vihreät persoonat puolestaan haluavat tehdä asioita yhdessä ja pahoittavat mielensä, jos he kokevat jääneensä ulkopuolelle ja tulleensa syrjäytyteksi. Keltaiset ideoivat ja tekevät vaikka mitä asioita. Niin kauan kuin se on kivaa. Kun hauskuus loppuu, niin loppuu pääsääntöisesti tekeminenkin. Siniset puolestaan tekevät mielellään yksin ja hiovat yksityiskohtia loputtomiin asti, jos ei joku tuuppaa heitä eteenpäin. Sinisten tekeminen tapahtuu kyllä sitten virheettömästi. Tässä siis lyhyesti. Tuosta Insights-linkistä enemmän, jos "Idiootit ympärilläni" -maailma on vielä outo ja kokematon maailma. Suosittelen lämpimästi. 

IMG_0118.jpg

Rotumme alkuperämaan vuosittaista mestaruuskoetta on kritisoitu. Samat ihmiset koirineen ovat aina kärjessä. Pelko on ns tavallisten harrastajien vähenemisestä, kun heidän resurssejaan harrastamiseen viedään. Vain voitto kokeessa ratkaisee ja antaa pääsylipun vuosittaiseen mestaruuskokeeseen, jossa on tarjolla mainetta ja menestystä myös koirien myynnissä ja jalostuskäytössä. Huoli on myös siitä, että käyttiscockeripopulaatio on ajatumassa geneettiseen depressioon samojen koirien kertauksen myötä. Innostuin syventymään aiheeseen - olemmeko ajautumassa ongelmiin?

Kuva4.jpg

kuva Mikko Sivonen

Tämän vuoden mestaruuteen osallistumisoikeuden koevoiton kautta lunasti 44 cockeria. Lukumäärä kasvaa koko ajan, joka kertoo, että myös kokeita on koko ajan enemmän. Päästäkseen mestaruuskokeeseen, koiralla tulee olla edellisen vuoden aikana savutettuna Open-kokeen voitto. Briteissä kokeissa on vain kilpailuarvostelu. Open-kokeessa tulee olla minimissään 14 ja maksimissaan 18 koiraa. Kahdesta voitosta ja vesityökokeen suorituksesta koira saavuttaa FT Ch-tittelin. Mestaruuskokeeseen osallistui 37 koiraa ja niitä ohjasi 30 eri ohjaajaa, näistä kolme oli naisohjaajia. 

Tämän vuoden voittaja on narttu FT Ch Trochry Eau Rouge of Poolgreen ohjaajanaan Will Clulee. Hän ohjasi myös neljää muutakin koiraa samassa kokeessa. Uros FT Ch Poolgreen Griffin sai DOM:n (Diplomat of Merit) eli meikäläisittäin ykköstuloksen, kolme muuta ei sijoittunut. Voittajan isä on v2010 kolmanneksi sijoittunut, paljolti jalostuksessa käytetty ja menestyneitä jälkeläisiä jättänyt uros FT Ch Orgest Yfwr ja emä Jess The Dark Beauty. Voittajan sukutaulussa on 2-2 kertaus suosittuun FT Ch Argyll Warrioriin (on siis koiran isänisä ja emänisä). Kerrattu on myös legendaarinen jalostuskoira FT Ch Maesydderwen Kestrel lukemin 5,5,4-5. Voittajan emänemälinja on puhdasta outcrossia, jossa ei tunnettuja nimiä ole lainkaan.

Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat pentuesisarukset FT Ch Endowood Fransesca ja FT Ch Endowood Faith ohjaajana molemmilla Ian Openshaw. Nämä nartut on tehty yhdistämällä FT Ch Mallowdale Gun ja FT Ch Mallowdale Midge. Sukutauluissa 2-3 -kertaus urokseen Dardnell Dealer ja sama 2-3 -kertaus narttuun FT Ch Bellsmill Jet sekä Kestreliin 4-5,5,5. Myös nämä kolme ovat jättäneet hyvin menestyneitä kisa- ja jalostuskoiria.

Polku%20win.jpg

Kärkikoirien takana ovat hyvin usein mm.Will Clulee ja Ian Openshaw. Kilpailu on kovaa ja vain yksi voi voittaa. Silloin pitää laittaa kaikki peliin ja näillä miehillä on siitä osaamisesta näyttöä. Ja ilmeisen hyvät resurssit tekemiseen. Tarkemmin miesten saavutuksista tietoa löytyy näistä linkeistä: https://willcluleegundogs.co.uk/achievements ja http://rytexgundogs.co.uk . Muita usein kokeissa nähtyjä maineikkaita ohjaajia ovat Jon Bailey, David Lisett, Jeremy Organ, Wendy Openshaw, Gareth Davies, Ben Randall, Andy Robinson ja Darren Skidmore vain muutaman mainitakseni. Näistä Andy, Gareth, Ben ja Darren ovat olleet myös meillä Suomessa joko meitä kouluttamassa tai arvostelemassa Cockerimestaruuskoettamme.

Meidän perheessä on jo vuosia seurattu Cockerimestaruuksia DVD.ltä, joka on vuosittain tilattu täältä. Se mitä tuo kilpailu on tuonut tullessaan, on koirien suoritusten paraneminen, vuosi vuodelta. Voittaakseen on oltava parempi kuin muut ja niitä muita on vuosi vuodelta enemmän. Muutamia vuosia sitten mm Ian Openshawn koiria leimasi luovutusten tahmeus ja kovasuisuus, mutta nyt ne ovat ihan toista maata. Hänen ja muidenkin kärkisijoilla olevien koirat tekevät hienoa työtä alusta loppuun saakka. Tänä vuonna maastot olivat cockerin näkökentän korkeudessa hyvinkin tiheitä eikä markkeerattuja noutoja juurikaan saatu. Silti nämä kärkisijoilla olevat koirat tekivät vahvoja, suoraviivaisia noutoja ja palasivat samalla energialla myös noudon loppuun saakka. Myös haku oli energistä ja painostavaa, jolla saatiin hyviä ylösajoja ampujille.

Ne, jotka eivät sijoittuneet kärkeen eivät näissä asioissa tällä kertaa onnistuneet. Väliinjättöjä, peräänmenoja ja noudon epäonnistumisia tapahtui tälläkin tasolla, vaikka hyvät meriitit olikin takana. Epäonnistumisia siis myös huippukoirilla ja niiden ohjaajilla. Mm viime vuoden voittaja Steve Winspearin ohjaama uros FT Ch Kiltonbeck Rollo ei saanut edes DOMia. Rollo on 3-2 kertaus Kestrelin pojanpoikaan FT Ch Maesydderwen Scimitar. 

IMG_0113.jpg

No mutta jatketaan. Neljänneksi sijoittui narttu Ft Ch Mallowdale Shine Ian Openshawn ohjaamana. Se on tehty yhdistämällä FT Ch Endowood Cork ja FT Ch Mallowdale Georgi. Tämä tarkoittaa sukutaulussa kertauksia FT Ch Dardell Dealer 2-3 ja FT Ch Mallowdale Guppy 3-2. Kestreliä ei isälinjan viidestä sukupolvesta löydy lainkaan, emälinjasta se löytyy kaksi kertaa viidennestä sukupolvesta (0-5,5).

Ensimmäinen uros löytyy DOM-listalta ja se on Will Cluleen FT Ch Poolgreen Griffin (Ft Ch Poolgreen Diesel - FT Ch Jackshea Liz of Poolgreen) Tässä sukutaulussa Kestrelin poika FT Ch Wernffrwd Dai Bach on kerrattu 3-4,4 Ft Ch Larford Evanin, Ft Ch Larford Elman ja Ft Ch Sandford Black Mamban kautta. Elma muuten voitti cockerimestaruuden v 2001 ja sen pentueveli Evan sijoittui samassa kisassa toiseksi.

Gun's Choice ja DOM oli narttu Ft Ch Glenugie's Tempest Jamie Reidin ohjaamana. Koira on tehty yhdistämällä Glenugie's Highlander ja Glenugie's Grace, joka sukutaulussa näyttää 3-2,4 -kertaukselta Kestrelin pojanpoikaan FT Ch Danderw Druid, joka on Ian Openshawn Championship-voittaja v 2006 

Narttu FT Ch Glenugie's Nalani (FTAW Glenugie's Lincoln - FTW Glenugie's Destiny), myös Jamie Reidin ohjaama sai DOM:n. Nalanin sukutaulu on 3-2 Dardnell Dealer ja 3,4-3 Danderw Druid. Nalanin poika Glenugie's Xception uroksesta FT Ch Bishwell Barcud (Ft Ch Ofrgest Yfwrin pojanpoika) on Danderw Druid kertaus 3-4,5,4 on tuotu viime vuonna Suomeen ja mielenkiinnolla odotamme sen varttumista aikuiseksi.

IMG_0058.jpg

Miksi näitä listaan? Ihan omaksi mielenkiinnoksi. Tämä sukutaulumaailma on aina minua kiehtonut. Tuosta yhden vuoden Championship-katsauksesta voi halutessaan nähdä rodun sekä uhkia että mahdollisuuksia. Se kumpia näkee riippuu siitä, kummat lasit lukijalla on päässään.

Viime vuoden voittaja FT Ch Kiltonbeck Rollo tuli jo mainittua. V2018 voittaja oli aloittelevan ohjaajan Jamie Smithin narttu FT Ch Abiann Flawless (FT Ch Mallowdale Gun - Cynhinfa Immaculate).  Flawless on 2-3 -kertaus hyvään jalostusnarttuun FT Ch Bellsmill Jet. V 2017 voitti Dai Ormondin narttu Byrbwll Dotty (FT Ch Wetlands Abe - FTW Maesydderwen Sialc), josta löytyy 3-2,4 -kertaus Maesydderwen Scimitariin. V2016 voitti Orgest Yfwrin poika uros FT Ch Centrewalk Sweep (FT Ch Orgest Yfwr - FT Ch Centrewalk Daydream)  Richard Preestin ohjaamana. Sweep on tehty 4,4-4 -kertauksena Kestrelin poikaan Wernfrrd Dai Bach.

Värimaailma sitten. Ne jotka menestyvät, pärjäävät ja voittavat ovat yleensä punaisia persoonia. Jollain lailla aina raivaavat tiensä sinne kärkisijoille. Haasteet nähdään mahdollisuuksina. Me haluamme aina vain tehdä paremmin ja olemme kiinnostuneita eri tavoista tehdä se. Se ei tarkoita jyräämistä, mutta vihreän persoonan silmissä se näyttää sellaiselta. Ja se vain on näin. Maailma tarvitsee kaikenlaisia ihmisiä, jotta asioita katsotaan joka suunnasta.

Työyhteisössä meillä hyödynnetään värianalyyseja erilaisten tiimien muodostamisessa. Mukavinta olisi työskennellä samanväristen kanssa. Se ei vain lopputuloksen kannalta ole paras mahdollinen tiimi. Kaikki värit ja näkökulmat sekä tekemistyylit pitää koota saman pöydän ääreen. Muuten hommat eivät etene.

IMG_20180728_162544.jpg

Ei se voittajankaan mielestä ole niin, että vain voitolla on väliä. Voittaminen ja "voittajan fiilis"  tuntuu hienolta ja sitä hyvää mieltä haluaa aina vaan uudelleen. Kun mukana menestyksessä on eläin, niin voittoon tarvitaan sujuva yhteistyö sen kanssa. Ilman sitä se ei onnistu. Sen löytämiseen ja ylläpitämiseen kuljetaan hienonhieno, kahdenkeskinen tie. Treeneissä pitää tehdä oikealla tavoilla oikeita asioita, paikalleen ei saa jäädä junnaamaan.  "Hiki säästää kyyneleitä" on menestyksekkään suomalaisen ravivalmentajan Markku Niemisen motto.

Toisilla ihmisillä se hyvä mieli tulee yhdessä tekemisestä - tapahtumissa ja kokeissa on kiva olla mukana. On ihmisiä, jotka haluavat koiratapahtumista pääasiassa iloisia asioita elämäänsä. Ja myös koiraharrastajia, jotka ovat tyytyväisä vasta sitten kun kaikki tapahtuu virheettömästi. On harrastajia, jotka mestaruuskisojen sijaan haluavat hyvähenkisiä treenihetkiä ja möllikisoja. Silti saattaa olla, että eivät ikinä uskaltaudu sen pidemmäksi, vaikka tietä siloiteltaisiin kuinka. On harrastajatyyppejä joiden bensa loppuu kun tekemisestä katoaa ilo. Ja se ilo voi kadota monesta syystä. Se yksi tyyppivariaatio taas jaksaa opiskella koulutuksen teorioita ja jatkaa kyselykauttaan vaikka kuinka pitkään. Kun he sitten päätyvät tekemään jotain, se on takuuvarmasti virheetöntä. Ja muuten - oletteko huomanneet samanlaisia yksilöeroja myös koirissa?

IMG_0072.jpg

Onnistunut koiraharrastus tarvitsee meitä kaikkia. Se mikä on toisella ei ole toiselta pois. Opiskellaan itsemme ja koiramme ja arvostetaan myös niitä voittajia. Viime viikonloppuna Suur-Hollola -ajon voittaneen Elian Webin valmentajan Katja Melkon sanoin "Mikään voitto ei koskaan tule helposti. Eikä mikään ole koskaan etukäteen varmaa. Joka päivä tehdään töitä sen eteen, että oltaisiin huomenna parempia." Voittajien osaamista kannattaa arvostaa ja ottaa opikseen. Ollakseen itse hieman parempi kuin aiemmin.