Viikonloppu vierähti Urjalassa. Juha päätti lähteä SPME-ylituomarikoulutukseen. Samassa yhteydessä pidettiin kaksipäiväinen spanielien vesilintukoe. Miksin olin ilmoittanut kokeeseen molemmille päiville, vaikka tiesin Urjalan vesityöskentelymaastot varsin vaativiksi. Miksissä ei ole niihin hommiin riittävää moottoria ja fysiikkaa, mutta ajattelin tarjota hyväkuntoiselle nuorelle koiralle uuden elämyksen. Sekä mahdollisuuden kouluttautua ja hankkia uusia, tarpeellisia kokemuksia.

Maastossa mennään kahluuvarusteissa kahlaten sekä välillä venekyydillä. Märkää touhua siis. Siksi sinne ei tule kameraa otettua mukaan. Autoltakin on pitkä kävely- ja varusteiden kuljetusmatka, niin edes maastoon lähtö- ja sieltä paluukuvia ei ole.

Miksi sai hyvää oppia. Sen voin kameran ulkopuolelta kertoa. Putosi kaksi kertaa veneestäkin. Sitten oppi pitämään kaikki ulokkeensa veneen reunojen sisäpuolella. Maastossa se eteni koko erän ajan uiden. Matalaraajaisena koirana sen kohtalo oli siinä. Uintiveden ja tassujen alle saatavan kiinteän alustan välillä oli usean metrin levyinen mutalääseikkö. Sinne emme menneet. Miksillä on hyvä fyysinen kunto, joten se kesti roolinsa hienosti. Hakupisteitä se ei tosin tässä lajissa kerryttänyt. Riistakosketuksia emme erän aikana saaneet, joten riistatyönäytöt otettiin fasaanilla.

Riistatyömaasto oli pitkää heinää, nokkosia ja monelaista kasvillisuutta sisältävä pelto saarekkeineen. Siihen hakumaastoon musta cockeri upposi kokonaisvaltaisesti.

Miksin lintu ei löytynyt saarekkeesta, eikä ojapajukosta vaan tuolta heinikon seasta. Hetken se koiraa pyöritytti ennen kuin paikantaminen onnistui ylösajoon asti. Määrätietoisuutta ja rohkeutta olisi saanut olla enemmän, mutta silti päätti fasaani ottaa siivet avukseen. Lyhyeksi jäi sen kanan lento. Miksi sai palkaksi hienosta pysähtymisestään luvan noutoon. Myös sen koira suoritti tyylipuhtaasti. Tuomari Timo Ritola arvosteli suorituksen 54 pisteen arvoiseksi, joka riittää Voittajaluokan kolmostulokseen.

Samaisessa kokeessa tehtiin myös jonkinasteista historiaa. Ylläolevassa kuvassa on Suomen neljä ensimmäista uusilla SPME-säännöillä spanielien metsästyskokeeseen osallistunutta cockeria. Miksin lisäksi Tellu, Ilona ja Kuura ohjaajineen. Ilonsa saavutti komean VOI 1 -tuloksen. Ohjaajat ja jopa koirat edustavat sitä kauniimpaa sukupuolta. Kovasti ihmettelimme missä ovat miehet?

Miksin tuurit sen kuin jatkuvat. Kuvasta näkyy kun oikein tarkasti katsoo oikean silmän alapuolella pistoreikä. Se edellinen silmään kohdistunut haava oli ylempänä. Tämä siis uusi, koska se entinen ehti juuri parantua.

Reilun viikon ajan Miksin takapää on ollut jokseenkin riettaan näköinen. Sunnuntaiaamuna löytyi asuntovaunun lattialta punaisia tippoja. Eli se siitä sitten. Ei sitten osallistuttu kokeeseen toisena päivänä, kun osallistumisoikeus evättiin alkaneen juoksuajan myötä.

Käytimme kuitenkin Urjalan kokeen mainiot resurssit hyväksi ja treenasimme varsinaisen kokeen jälkeen koiria. Tässä Miksin hieno ylösajo kukolle. Nyt oli vauhtia ja menemisen meininkiä.

Siitä olen onnellinen, että Miksin heikkoutta treenattaessa sen vahvuudet ovat säilyneet. Tässä kaunis ja levollinen pysähtyminen ylösajoon. Omatoimisesti ilman ohjaajan muistutusta. Katse pysyy hyvin markkeerauksessa. Tästä on hienoa palkata koira noutoluvalla.

Ja niin saatiin fasaani talteen.

Fasaanin lisäksi saatiin reilu satsi sieniä. Näistä saa monenlaista riistan lisuketta aikaiseksi. Hienoa aikaa tämä syksy.