Joroisten CockeriDerby- ja Cockerimestaruusviikonloppu oli lukittu tapahtumakalenteriimme heti, kun tieto siitä tuli. Viime vuonna tapahtuma oli hyvin järjestetty ja hyvähenkinen tapahtuma. Mukava muisto oli toki myös Muun ja Juhan viimevuotinen Derby-voitto lauantain koepäivänä. Se oli tuolloin myös syntymäpäiväni.

Tänä vuonna Muu ei kahden vuoden iän ylityksen vuoksi pystynyt enää Derbyyn osallistumaan, joten Cockerimestaruus oli tavoitteena tänä vuonna. Etenkin kun syntymäpäiväni oli siirtynyt myös sunnuntaille. Juhan kysyessä mitä haluaisin syntymäpäivälahjaksi, katsoin häntä silmiin sillä katseella, minkä vain nainen voi esittää.

Viikonloppu oli haasteita täynnä jo järjestelyvaiheessa, mutta hyvällä tiimillä saimme tapahtuman vietyä kunnialla läpi. Kiitokset siitä kaikille! Oma roolini oli toimia koesihteerinä. Lauantaina suoritin lisäksi toisen ylituomariharjoitteluni. Helpolla en missään vaiheessa päässyt, mutta kerrassaan hienojen vaiheiden kautta sain päätteeksi lujan kädenpuristuksen ylituomarina toimineelta Vuopohjan Jyrkiltä. Se tuntui hienolta.

Sunnuntain koepäivänä vastasin ainoastaan sihteerin tehtävistä, joten minulla oli mahdollisuus lähteä katsomaan haluamani koiran koesuoritusta. Tuo koira oli luonnollisesti Meryl Black Ring-Ouzel eli Muun pentuevelipoika Ringo omistajansa Cappe Grönblomin kanssa. Otin mukaani myös Jokun, jolle oli luvassa ihan tarpeellinen "ei saa osallistua" -treeni. Ringon menoa oli ilo seurata aivan alusta ihan loppuun saakka. Hyvälahjainen sekä hyvin koulutettu ja treenattu koira esitti mallikasta työskentelyä koko ajan. Sellaista on aina ilo katsoa. Ylösajoja kertyi peräti viisi, joista neljälle saatiin nouto. Kaikki ammutut fasaanit päätyivät Cappen reppuun ja niistä yhdelle haavakolle tuli kaksi ylösajoa. Työskentely palkittiin komealla tuloksella VOI 1 ja 128 pistettä. Ylläolevassa kuvassa Cappen selkäreppu on täynnä fasaaneja ja Jyrki käy läpi koe-erän tapahtumia. Kuvassa mukana myös maasto-oppaana toiminut Timo.

Komea päätös käyttövalion tittelin viralliseen hakemiseen. Ringo kun on menestynyt näyttelykehässä siskoaan paremmin.

Myös Muu ja Juha olivat tehneet hienoa työtä omalla koe-erällään. Ylösajoja kertyi neljä, joista kolme kukkoa oli saatu reppuun. Muu pysähtyy kauniisti ja rennosti ylösajolle. Se lähtee luvan saatuaan suoraviivaiseen ja vauhdikkaaseen noutoon. Myös palautusvauhti on nopea. Mikä lie tullut, kun ensimmäinen nouto oli hätäilyn vuoksi mennyt taas kerran linnun pudotteluksi. Treeneissäkin se tähän virheeseen energian pursutessa sortuu - ja aina siinä ensimmäisessä noudossa - kuten nytkin. Metsästyskokeen voittajaluokassa ne ovat kalliita, palkintosijaa pudottavia tapauksia, joita ei millään muulla osaamisella voi kompensoida. Kieltämättä kova kohtalo jälleen kerran - VOI 2 ja 110 pistettä kertovat karua todellisuutta lajia syvemmin osaaville.

Leppoisassa cockeriporukassa on myös mukavia sisäpiirivitsejä. Yksi niistä on Juhan ja Muun suosima pinkki väri. Se juontaa juurensa hetkiin, jolloin Juha sai Muun syntymäpäivälahjaksi. Naispuoliset cockerimetsästysharrastajat antoivat Juhalle lahjaksi pinkissä kaulanauhassa (jossa teksti : black gundog) olevan pinkin pillin sekä pinkin koiran hihnan. Ne ovat aina näissä tapahtumissa rekvisiittana :) Madisonista löysin paikallisesta erikoisliikkeestä tuon pinkin jahtifleecen. Kaikki oli siis pelissä vaaleanpunaisten unelmien toteuttamiseksi. Se ei vain tällä kertaa ihan onnistunut. Kahden mahtavaan suoritukseen yltäneiden komeiden mustien urosten Hugon ja Ringo-veljen jälkeen on kuitenkin hienoa olla kokeen paras narttu!

Tämä viikko on meidän alueemme syyslomaviikko. Juhalla se on opettajana vapaa. Minä pidän kolme päivää ylityövapaita. Joroisista lähdimme seuraaviksi päiviksi päättelemään syksyn kanalintujahtia. Meillä ei Jokun kanssa ollut lintutuuria matkassamme. Ei edes nähty ja koiran viestiminenkin kertoi tyhjistä alueista. Juhan ja Muun maastovalinnat olivat tuloksekkaampia. Kuvassa Juha näyttää varsin tyytyväiseltä koiraansa :)