Syksy on meillä Juhan kanssa aina ollut aktiivista tekemisen aikaa.Molempien ansiotyön sesonki- ja kiirevaihe osuu juuri syksyyn. Samaan vuodenaikaan ajoittuu myös yhteinen metsästysharrastuksemme. Ajan myötä tuntuu, että kaikista tahdin hidastamisen ja touhun järkeistämisen toimenpiteistä huolimatta aika ei tunnu riittävän kaikkeen mitä haluaisi tehdä. Vai pitäisikö vain haluta vähemmän? 

Joonan kasvu ja kehittyminen sujuu myös ripeää tahtia. Stressiä pojannassikka ei tunnu tilanteestaan kokevan. Aikuisten juttuja sellaiset. Pieni rupattelutuokio vielä omaa kieltään puhuvan lapsen kanssa maanläheisistä asioista tuntuu rentouttavalta.Bodytalkilla pärjätään näissä viestintähetkissä oikein mukavasti. Elämän tärkeät asiat palautuvat näin mumminkin mieleen.

Iiro ja Ahto piipahtavat aina silloin tällöin kylässä. Jotenkin leppoisat ja toisilleen sopivat tyypit ovat nämä kaksi.

Irtauduimme Juhan kanssa arjesta ja sen ympyröistä Itsenäisyyspäivän yhteyteen tulleen pidemmän viikonloppuvapaan merkeissä. Siirryimme Napapiirin läheisyyteen nauttimaan talvisesta luonnosta. Aurinko kurkisti yhden päivän aikana. Sain sen napattua kameraan. 

Lumiset metsämaisemat olivat mukavia kulkea.

Monenlaisia herkkuja nautittiin sekä kiinteässä että nestemäisessä muodossa. Tulen lämpöä saatiin kotatulilla, takalla ja kynttilöillä. Rentous on jäljellä vielä tätäkin kotona kirjoittaessa.

Pakkasta oli mukavasti. Se antoi kivoja sävyjä valokuviin. Tässä Juha ja Muu. Muu ei ole löperöhuulinen eikä kuolaposki, mutta jostain syystä sille tulee aina molempiin suupieliin kunnon jääpallot.Tässäkin kuvassa näkee, kuinka minä olen Muulle pelkkää ilmaa:)

Miksi sai naamalleen kauniin lumimeikin. Minullakin jäätyivät silmäripset. Se ei näy tässä. Mutta kaninkarvalakin huurtuminen näkyy.

Koirista otin joulukorttikuvan. Joulukorttia en siitä kuitenkaan tee, sillä sellaiset hankin tänä vuonna Mannerheimin Lastensuojeluliittoa tukien. Mustien koirien naamaan sain vähän värivaihtelua ja ilmettä, kun heitin niiden päälle pakkaslunta.Miksin naamaan meni vähän liikaa ja se jäi jotenkin pöhkön näköiseksi.Tarjan vinkistä hain mustien koirien taustaksi vihreää - se näyttää oikein hyvältä idealta.