Vielä on haaveissa tavoite : saada Jokusta kolmoisvalio. Titteleiden J&KVA jatkoksi olisi hienoa liittää myös TVA. Monenlaista mutkaa meillä on tuolla tiellä ollut ja selityksiä, sekä sitkuja ja mutkuja ihan riittämiin.  No, ei kuin tuumasta toimeen ja taas kokeilemaan. Ollaanhan sentään korkeimpaan luokkaan tässäkin lajissa jo edetty. Ja ne liikkeetkin osataan, vaikka ei ihan putkeen ole kokeissa vielä mennytkään. Enemmänkin sinne putken sivuun. Paitsi kerran, kun jäätiin ykköstuloksesta kuin Mietaa aikoinaan - vain pisteen päähän.

Selailin loman lopulla kennelpiirimme toko-koekalenteria ja huomasin iltakokeen Oulussa heinäkuun lopussa. Sinne ilmoittautuminen, sillä kaikki muut kokeet osuivat yhteen metsästyskoemenojen ja jahtireissujen kanssa. Jälkeenpäin voi viisastella, oliko järkevää lähteä kokeeseen treenaamatta ja viimeistelemättä oikeastaan ollenkaan. Ajattelin, että omilla tokokouluttajan taidoillani olen näitä liikkeitä Jokun kanssa treenaillut, enkä määrää lisäämällä osaa niistä tämän parempia tehdä. Ainakaan laadullisesti.

Koe toimi siis mielenkiintoisena testinä siitä, kuinka paljon koira muistaa opittuja asioita. Toinen tärkeä pointti kokeelle oli oma jännittämiseni tässä koelajissa. Toko-kokeissa huomaan olevani todella jännittynyt ja syke on koko ajan korkealla. Koska niin ei tapahdu Jokun kanssa yhdessä treenaillessamme ja hauskaa pitäessämme, niin ei ihme, ettei koirakaan ole kokeissa ollut oma tuttu itsensä. Nyt siis keskityin itseeni ja opettelin myös elämään jännittyneen kilpailijan osaa. Ihan hyvä kokemus tuomarin roolin näkökulmaan :)

Erikoisvoittajaluokkaan osallistui kaksi bordercollieta ja yksi cockeri. Tässä koko urostiimi topakkana paikalla istumisessa, joka suoritetaan kahden minuutin aikana ryhmäliikkeenä ja ohjaajat ovat näkösuojassa. Tämä meni hienosti, eikä Joku lysähtänyt huokaisten makuulle, vaan hyvä viretila säilyi liikkeen loppuun saakka. Toista etutassua oli hieman siirtänyt. Tästä tuli 10. Se jäikin sitten ainoaksi kympiksi. Paikalla makuu (ryhmässä 4 min häirittynä) meni 8 arvoisesti. Kahden pisteen vähennys tuli toistetusta "maahan"-käskystä. Hyvä aloitus rentoutti ohjaajan jännitystä ja se rentous tarttui koiraankin.

Seuraaminen kolmessa askellajissa meni ihan ok, tuloksena 7,5 pistettä. Tuomarin (Pipa Pärssinen) kommenttina oli hieman epätarkka suoritus. Seuraamiskaavio oli käännöksineen tiivistahtinen ja teetti kovasti töitä ohjaajallekin. Siinä menossa sai varmasti Jokukin tehdä kaikkensa. Hyvällä kontaktilla kuitenkin selvittiin kunnialla. Kuvassa suoritetaan ns. "idaria" (=idioottirinki) eli seisominen, istuminen ja maahanmeno seuraamisen yhteydessä. Tästä saatiin 5, kun istumisessa Joku jäi seisomaan ja ennakoi jokaista seuraamiskäskyä. Tuo istuminen on meidän kestovirhe ja reipas seuraamaan lähteminen on taas viimeisimpiä tokoliiketreenejämme silloin joskus. Eli viimeisimmät treenit olivat myös siellä muistissa. Tosin vähän väärin ymmärrettyinä :)

Luoksetulo meni Jokun osalta hienosti. Itse hoksasin liian myöhään, että ensimmäinen pysäytysmerkki oli jo ohitettuna ennen kuin älysin antaa pysähtymiskäskyn. Hyvään vauhtiin päässeellä koiralla meni askeleen verran aikaa sen toteuttamiseen. Toinen pysäytys tuli sitten sekä ohjaajalta että koiralta nopeammin. Lopuksi vielä vino perusasento, joten ei 5 enempää tästäkään.

Ruutuun lähettäminen meni hyvin ja Joku meni maahan toisella käskyllä. Kaksi pistettä meni siitä, mutta kuvassa näkyvään levolliseen kokonaan ruudussa makaamiseen olin todella tyytyväinen. Nuolaisin ennen kuin tipahti. Sitä ei saa koskaan koirakokeissa tehdä. Liikkeenohjaajan käskyn jälkeen lähdin kulkemaan kohti koiraa, joka yhtäkkiä singahtaa pystyyn ja tutkii hätääntyneenä takamustaan. Hyönteinen..joka pisti - tai ehkä meinasi! Jokun heikkous, hyönteisfobia oli taas tullut esiin...Joka tapauksissa ylössingahtanut koira = 0 pistettä. Tuomari harmitteli huonoa tuuria, kun hyönteinen pisti koiraa. Naurahdin, että sissi kestää moiset haasteet. Varsinkin, kun koiran olemuksesta näki, ettei siinä käynyt kuinkaan. Sissi ei siis kestänyt.

Seuraavaksi sissi pääsi noutohommiin. Ykköstuloksen mahdollisuuden valuttua haaveiden pilvilinnoihin, valuin varmaan itsekin hyvin rennoksi. Ote koiraan löystyi ja sehän käytti tilanteen heti edukseen. Ohjattuun noutoon ei meinannut ensin pysähtyä merkille ollenkaan, ei ainakaan vaaditulle sektorille. Useampi korjauskäsky ja vasta siitä noutolupa arvotulle oikealle kapulalle. Joku suuntaa kohti keskikapulaa, mutta korjauskäskystä vaihtaa siihen oikeaan. Tuo sitten kapulaa ilolla ja vauhdilla. Pääasia, että sai edes yhden noutaa. Tuomari näyttää 0:aa.

Metalliesineen nouto oli sentään 7,5 pisteen arvoinen ja tunnistamisnoudosta saatiin 6. Pistevähennykset tulivat hosuvasta työskentelystä ja huolimattomista perusasennoista. Kauko-ohjaus ok, mutta liikkuu oman mittansa verran eteenpäin, joten 0. Pisteitä yhteensä 144. Ykköstulokseen olisipitänyt olla 256. Tai kolmostulokseen edes 192.

Kaikesta huolimatta meillä oli ihan kiva päivä. Molemmilla. Tämä(kin) laji on hieno ja sen eteen töitä tekevät saavat hyviä tuloksia. Bordercolliekumppanit saivat tuloksiksi ykkös- ja kolmostulokset. Me jäimme kolmansiksi. Kalenterin mukaan seuraava toko-koetilaisuus meillä on vasta joulukuussa. Silloin ei ole hyönteisiä, joten jospa tuo kisasissi silloin kestäisi?

Kaunis kiitos Pirkko Riekille mukavista valokuvista! Pirkkoon ja Nuccaan voi tutustua täällä http://personal.inet.fi/koti/lagotto