Marraskuussa päätimme tämän vuoden koiraharrastuslajit Raahen fasaanikokeeseen ja Urjalan SPME-palkintotuomarikurssiin. Hajautimme perheemme edustuksen siten, että minä olin vastaavana koetoimitsijana Raahessa ja Juha tuomarikokelaana Urjalassa. Molemmat selvisivät haasteistaan hyvin. Sekä Raahessa että Urjalassa saavutettiin valtakunnassa taas kerran hienoja cockerikoetuloksia. Siitäkin huolimatta, että Joku ja Muu viettivät oloneuvoksen päiviä Iiron hoidossa :)

Seuraavalla viikolla lähdin työmatkalle Saksan Hannoveriin, EuroTier-messuille. Messuilla kiersin kaksi päivää ja alan uusinta tietoa tuli kerättyä mukaan runsain mitoin. Suuri bisnes pyörii tuotantoeläintenkin ympärillä. Sieltä on vain osattava erottaa se kulloinkin itselleen tarpeellinen, kaikille kun on tarjolla kaikkea. Allaolevassa kuvassa tarkastellaan Brigaden tytärryhmän utareen takakiinnityksiä.

Alan uutuuksia esiteltiin eri valmistajien osastoilla. Messujen kultaisen innovaatiomitalin sai De Laval lypsyrobottikarusellistaan, johon voit halutessasi tutustua täällä  http://www.delaval.fi/default.htm . Toinen suurta yleisöä kiinnostava oli Lelyn Astronaut A4 lypsyrobotti, jonne lehmä kulkee allaolevan kuvan mukaisesti suoraviivaisesti. Tämän systeemin esittely löytyy täältä http://revolution.lely.com/en/home

Lauantai ja sunnuntai menivät tilavierailuilla. Erityisesti mieleen jäi Derbovenin tila, jossa 400 lehmän karjan hoitoon on paneuduttu todella ammattitaitoisesti. Jokainen yksityiskohta oli mietittynä ja analysoituna tarkasti, joten ei ihme, että tilan tuotanto sujui ulkopuolisenkin silmin kuin tanssi. Oli hienoa seurata karjan lypsyä ja ruokintaa usean tunnin ajan. Tilaan voit halutessasi tutustua lähemmin täällä http://www.rzb-derboven.de/index_deutsch.html 

Conrad Derboven kertoi ja perusteli sujuvasti, miksi lehmien makuuparren niskapuomit on sijoitettu 135 cm:n korkeuteen ja kuinka paljon ruokintapöydän niskapuomin vaihtaminen lapaesteeksi lisäsi lehmien kuiva-aineen syöntiä ja sen myötä maitotuotosta. Vakuuttavaa ja ammattitaitoista analysointia.

Sillä aikaa, kun itse kierrän viikot ympäri Suomea työmatkoilla ja Saksassa sujahti samaan putkeen viikonloppukin, on Juha ollut omien töidensä ohessa kotimiehenä. Vai talvileskenä? Saksan jälkeisenä viikonloppuna suuntasimme auton keulan kohti Kuusamoa. Ohjelmassa oli paitsi mukavaa lomailua rauhallisessa ympäristössä myös pitkän ajan suunnitelma käydä paikan päällä katsomassa hiihdon maailmancupin avauskisoja. Kovasta pakkasesta huolimatta tapahtuma oli hieno seurattava. Etenkin mäkihyppy. On se vain uskomaton mäki, josta mäkikotkat liitelevät. Ja tunnelma tällaisessakin tapahtumassa on parasta paikan päällä katsottuna. Ehkä ensi vuonna uudelleen?

Kisareissun lomassa piipahdimme tervehtimässä vanhoja hyviä tuttaviamme ja katsomassa hienosti työskentelevien koirien toimintaa. Riitta on löytänyt hienon työparin unkarilaislinjaisista koirista. Tässä kaksi valokuvaa niiden työskentelystä.

Harmillisesti pakkanen loi haasteelliset olosuhteet myös kameralle, ettei enempää valokuvia hienosta viikonlopusta ole näytettävksi. Hienot muistot ovat kuitenkin pitkään mielessä.

Itsenäisyyspäivän viikonloppuna ohjelmassa olivat Lean syntymäpäiväjuhlat lauantaina ja ruokasaliremontin jatkot tapetoinnin merkeissä sunnuntaina. Molemmista selvittiin kunnialla. Itsenäisyyspäivä aloitettiin leppoisalla kävelylenkillä merenrantaan ja sen jälkeen oli ruokailun jälkeen tarkoitus maata sohvalla. Mutta suunnitelmiin tuli muutos. Meren rannan lenkin loppupuolella Muu alkoi liikkua oudosti ja sen kyljessä näkyi verta. Otimme koiran lähempään tarkasteluun ja huomasimme rintalastassa valtavan haavan. Se on ilmeisesti tullut koiran juostessa läheisyydessämme rannan lepikossa ja juossut vauhdilla johonkin oksaan. Mitään parahdusta emme koirasta kuulleet missään vaiheessa, vaikka haava oli ammottava ja vuotava kraateri. Siitä nopeasti koira syliin ja kannoimme sen lähellä asuvien Heikin ja Arjan luokse ensiapuun. Heikin hienolla avulla saatiin verenvuoto tasaantumaan.

Eläinlääkäriasemalla päivystävä Hannu Kirstinä ompeli haavaa kokoon tunnin verran. Tikkejä tuli melkoinen määrä ja lisäksi haavaan asennettiin dreeni.

Oudon hiljaista on, kun toipilas makailee nyt nukutuksesta uupuneena viltin mutkassa. Röntgenissä ei havaittu muita vaurioita kuin tuo kraaterimainen haava, joten toivon mukaan Muu palaa pikaisesti entiselleen.