Koiraharrastajana ja koirankasvattajana tulee aina laitettua toiminnalleen tavoitteita. Aina ei kaikki mene, kuten haaveilee, toivoo ja suunnittelee. Joskus menee huonommin ja joskus taas paremmin. Sellainen kuuluu elämään. On murehdittava silloin kun sen aika on ja iloittava silloin kun riemun hetki koittaa. Ja asetettava saavutettujen tulosten perusteella taas uusia tavoitteita. Näin se on meillä tavannut aina mennä.

Kiimingin koulutusviikonloppun aikaan koettiin pentueemme kanssa monta ilon hetkeä. Noita hetkiä ja mukavia viestejä koirien etenemisestä uraputkessaan on tullut pitkin kesää. Ne ovat aina kasvattajan ilon hetkiä.

Kiimingin viikonlopun aikana taivaalle kertyi myös pilviä. Muu alkoi oirehtimaan hormonalisista häiriöistä, jotka tutkimusten perusteella olivat peräisin kohtutulehduksesta. Sitä yritettiin eläinlääkäreiden avulla nujertaa, mutta tuloksetta. Heinäkuun alussa Muu sitten steriloitiin, jotta saadaan koira toipumaan.

Kotiuttivat leikkauksesta "tötterö" päässä. Se vaihdettiin nopeasti (Juhan ostamaan...) pinkkiin vauvan nuttuun, jotta Muulla on arvoisensa varustukset toipumiseen. Tällä hetkellä Muu on hyvää vauhtia palautumassa kohti syksyisiä jahtiretkiä. Se on hyvä juttu se ja selkeä ilon aihe. Jalostuskoiran ura loppui yhteen pentueeseen, mutta muu toiminta Muun kanssa jatkuu toivon mukaan entisellään. Ainakin toivomme niin.

Heinäkuussa vietettiin puutarhatonttujemme luustokuvauspäivää. Koska pentueen suurin riski on lonkkaniveldysplasiassa, halusimme varmistaa, että kaikista saadaan aikanaan viralliset luustokuvauslausunnot. Siksi järjestimme ja kustansimme kuvauspäivän, kuten pentujen luovutusvaiheessa oli sovittu. Etelän Salli kuvattiin kotiseudulla ja muu viisikko luottoeläinlääkärimme Jarkko Oksasen toimesta. Jonkin verran (askelpituus, ajoittainen ontuminen ja takajalkojen voima) oirehtivien Mustin ja Kuoman lonkkanivelet olivat heikomman näköiset kuin muiden, täysin oireettomien sisarusten. Muut vaikuttivat meidän mielestämme ihan hyviltä.

Viralliset kuvaustulokset saapuivat pohjoisen koirille tänään. Sallille ne näyttävt tulevan myöhemmin. Kuvauslausunnot kyllä jonkin verran maallikkoa ihmetyttävät, mutta porukalla tuumasimme, että no - ne ovat vain kirjaimia. Yksikään koirista ei ole rampa, raajarikko tai liikuntarajoitteinen. Kaukana siitä. Ylläolevassa kuvassa Ahto edellä ja Kuoma perässä painavat soramontun rinnettä iloisesti eteenpäin. Kunkin kohdalle asetettuja tavoitteita kuvaustulokset eivät tässä vaiheessa miksikään muuta.

Aatusta (Elastic) on ollut vähemmän kuvia ja juttuja blogissa. Tässä nyt tuore valokuva. Aatun tavoitteena on alusta lähtien ollut kouluttautua metsästyskoiraksi Pekan käyttöön. Siihen on treenauksella tähdätty ja upeassa lihaskunnossa oleva koira on maastossa työskennellessään todellinen ilo silmälle. Myös noudot toimivat mukavasti, joten toivomme Aatulle ja Pekalle monta ilon hetkeä tulevana ja muinakin syksyinä.

Kesälomareissulla piipahdimme Casper Grönblomin mailla treenaamassa koiria. Otettiin myös hieno potretti suomalaisista Meryl-käyttövalioista. Vasemmalta Joku, keskellä Muu ja oikealla Ringo. Paljon ovat nämä koirat omistajilleen antaneet. Jos suvun nuorimmat yltävät siinä edes puoleen, niin meillä on monta mukavaa hetkeä vielä edessämme. Sitä kovasti nyt toivomme.