10.9. kanalintujahdin aloituspäivä ja vielä lauantana. Se oli pyhitetty perinteiselle jahtireissulle hirvikärpäsrajan pohjoispuolelle. Juhan ja Päivin vieraaksi Ranuan Penämöön. Se rauha, se luonnonkauneus ja hiljaisuus. Sekä pitkäaikaisten ystävien tapaaminen ja vieraanvaraisuus. Siinä sai ladata akkuja raittiissa ilmassa ja hyvässä seurassa koko viikonlopun ajan.

IMG_6657.jpg

Kaikkea ei pysty valokuviin ja blogiin tallentamaan. Kanalintujahti spanielilla on jännää puuhaa. Koskaan ei tiedä milloin se odotettu tapahtuma on käsillä. Tilanteet tulevat nopeasti, kun tulevat. On nautinnollista jo pelkästään ihailla uutterien ja työhönsä omistautuneiden koirien menoa sekä viestintää maaston tapahtumista. Usean tunnin ajan kuljimme maastossa viikonlopun molempina päivinä. Hirvikärpäsiä oli jo Ranuallakin. Se oli ainoa asia, joka harmitti.

IMG_6644.jpg

Kanalintukannat olivat laskentojen mukaan tänä vuonna pienet. Joten sillä odotuksella ja asenteella lähdettiin maastoon kulkemaan, että parhaiden vuosien lintumääriä ei maastossa tultaisi tapaamaan. Heti autolta metsän puolelle siirryttyämme alkoi cockerikaksikolla ihan mahdoton vauhti ja hännän vipatus. Tuntui, että menoa piti säätää koko ajan Hetken ehdimme jo sadatella edellisviikonlopun jahtiakin, josko se oli jättänyt koiriin liian kuumat säädöt. Mitä vielä - ei paljoa ehditty edetä, kun jo metsopoikue pärähti edestämme lentoon. Juha ehti tilanteeseen ampua, minä ehdin havaita vain viimeisen linnun.

Pudotusta siihen ei saatu, joten jatkoimme matkaa. Parin tunnin kulkemisen jälkeen Miksiin tuli vipinää ja niin nousi edestämme siivilleen 5-7 yksilön riekkopoikue. Niitä ei ollut tänä vuonna lupa ampua, joten toivotimme linnuille hyvät jatkot. Ja kiitimme ne löytänyttä Miksiä

IMG_6639.jpg

Miksi taisi jäädä reissusta vähän hämilleen, kun sen sunnuntaina tarjoilema kolmen yksilön teeripoikuekin jäi ainakin meidän toimestamme jatkamaan elämäänsä Ranuan maastoihin. Uupumus painoi jo sunnuntaina puolen päivän aikaan naismetsästäjän kehossa, jolloin ase ei laukaukseen lauennut varmistimen jäätyä päälle. Mutta hienoa koiraani muistin kehua ja kiittää.

IMG_6659.jpg

Muu ja Juha pääsivät kokemaan hienon riistatyön lauantaina iltapäivällä. Alarinteestä, suon laidalta kuusen takaa nousi koiran ennakkoviestinnän jälkeen ukkometso siivilleen. Kerran Juha ehti tilanteeseen haulikon laukaista ja metso kallistui hieman oikealle, mutta jatkaen matkaansa. Maasto oli nopeasti peitteinen, joten aloitimme yhdessä haavakkotyöskentelyn kahdella koiralla. 

Kovasti koirat maastoa merkkailivat ja ruutivanaa ja jotain maasta löytynyttä jälkeä hetken aikaa ajoivat. Tuore jälki näytti päättyvän kuin tyhjään. Siitä jatkettiin hakukuviolla eteenpäin, mutta koirien viestintä kertoi, että linnusta ei enää löytynyt merkkejä.  

Jatkoimme jahtia eteenpäin uusien riistahavaintojen toivossa. Tunti vielä kuljettiin, mutta pikkuhiljaa kohti autoa. Juha ja Muu kaarsivat kauempaa suon ja metsän rajalla. Me kuljimme Miksin ja toisen Juhan kanssa ylempänä rinteellä. Kun autolle oli matkaa enää parinsadan metrin verran, sain kuvan kännykkääni. Siinä oli Muu ja ukkometso.

Juhan kertoman mukaan Muu oli yhtäkkiä nostanut kuononsa ylös ja pyrkinyt aktiivisesti auton jättöpaikalla olleelle suurelle poroerotusaidalle. Hetken koiran viestintää katsottuaan Juha oli nostanut verkon alaosaa sen verran, että Muu pääsi pujahtamaan toiselle puolelle. Siitä se oli ampunut suoraviivaisesti eteenpäin ja syöksynyt maassa viimeisiä siiveniskuja lyöneen ukkometson luokse. Otti sitä kaulasta kiinni ja toi linnun Juhalle.

IMG_6646.jpg

Linnulla oli vaurioita oikeassa jalassa, ja pieniä verijälkiä oikealla puolella. Myöhemmin kun lintu laitettiin patakuntoon, siitä löytyi haulin jälkiä kaulasta, siivestä ja eturinnasta oikealta puolelta. Ampumapaikan ja löytöpaikan välillä on matkaa ns linnuntietä matkaa 600-700 metriä. Onko kyseessä Juhan ampuma lintu vai jonkun muun? Ainuttakaan muuta laukausta emme maastosta koko päivänä kyllä kuulleet. Se mikä on varmaa, niin ihmisen haavoittama lintu saatiin kuitenkin hoidettua asialliseen loppuun.

IMG_6656.jpg

Jahdin jälkeen huollettiin koirat. Hienosti taas toimi tämä cockerikaksikko ja uutterasti jaksoivat painaa kahden päivän ajan hommia. Tuosta olotilasta on hyvä latautua seuraaviin jahtipäiviin.