Ensi syksyn koeanomukset Kennelliittoon on tehty ja Koekalenteria netistä jo luuraillaan. Millainen on syksyn koetarjonta ja kuinka saadaan metsästysspanieleita ohjaajineen sinne mukaan. Jännitettävää riittää niin osallistujilla kuin järjestäjilläkin. Enemmän vai vähemmän kuin aiempina vuosina? Cockerspanielit ovat ihastuttaneet kasvavilla SPME-kokeen osallistujamäärillä. Vuonna 2015 rekisteröitiin ennätysmäärä käyttölinjaisia cockereita, joten tottakai optimistina odotan että osallistujamäärät rodussa jatkavat kasvuaan.

Näin viikonlopun alkaessa on mukavaa liukua työjutuista harrastuskuvioihin. Ja revitellä vähän pakinatyyliin. Yleistän tässä nyt todella rankasti varmistaakseni sen, että jos loukkaan jotain, niin loukkaan sitten kaikkia tasapuolisesti. Lukekaa siis huumorinpilke silmäkulmassa! Näkökulmaa lajiin on saatu kasvattajan, kouluttajan, koiranohjaajan, puolison, tuomarin, keittiövastaavan, koiranomistajan, vastaavan koetoimitsijan, koiranomistajan ja katsojan roolissa. 

Ennen kokeisiin ilmoittautumista tulee harkita. Harkita vähän, mutta ei liikaa. On analysoitava oma koira ja sen osaaminen. Harkitseva harrastaja tekee SWOT-analyysin.

11154900_10204223707335273_7456923616429

Kuva Mikko Ala-Kojola

Vahvuudet

Kun omistaja katsoo koiraansa hän näkee hyvän metsästyskoiran. Usein se tarkoittaa koiraa, jonka kanssa saadaan riistaa reppuun. Mukavia jahtipäiviä on kahdestaan maastoissa vietetty. Nyt tekisi mieli vielä saada asiasta ulkopuolisen näkökulma ja mielellään ylistävin arvosanoin. On se niin hieno. Näin muuten ajattelee koirastaan meistä ihan jokainen. Kokeissa käyvät ihan oikeat metsästäjät, mutta on siellä mukana myös sellaiseksi opetteleviakin. Kokemusta ja osaamista löytyy siis laidasta laitaan. Spanieli, jonka metsästysominaisuuksiin omistaja on tyytyväinen, kuuluu ehdottomasti porukkaan mukaan!

11155133_10204223707215270_6798914159149

kuva Mikko Ala-Kojola

Heikkoudet

Jokaisella koiralla on heikkoutensa. Ihan jokaisella. Sama koskee niiden ohjaajiakin. Koetapahtuma on yhtä aito kuin metsästystilannekin. Kaikkea ei voi ennakoida. Se tapahtuma voi olla sellainen, joka paljastaa ne koiran heikkoudet. Tai ohjaajan. Pahimmassa tapauksessa tietty molempien. Ja vielä yhtäaikaa. Ei se haittaa. Aina on olemassa seuraava kerta.

Säännöt päivittyivät muutama vuosi sitten. Joidenkin mielestä aiempaa vaikeammaksi, mutta todellisuudessa vain koe-erän minimiaika puolittui. Siis vähentyi. Eli siltä osin helpottui. Jos koira ehtii tehdä palkintosijaa pudottavan virheen, niin nopeammin pääsee koetilanteesta pois. Ykköstuloksen saaminen vaatii puolestaan aiempaa parempaa näyttöä osaamisesta, mutta palkintoja ovat kakkonen ja kolmonenkin. Kesä on hyvää aikaa käydä lukemassa läpi sekä vanhat että uudet säännöt Kennelliiton sivuilta. Löytyvät jostain syystä sieltä molemmat. Ja tehdä päätös sääntöjen paremmuudesta ja huonommuudesta ihan itse. www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/kokeet-ja-kilpailut/spanieleiden-kokeet/kokeen-jarjestajalle

11054871_10204223706815260_1331635576132

kuva Mikko Ala-Kojola

Uhkat

Ensimmäinen uhka on se, että sitä haaveiltua ykköstulosta ei tulekaan. Koira mokaa jotain tai vielä pahempaa sen tekee itse. Uhka on myös se että se etukäteen omin sanoin hyväksi kehuttu metsästyskoira ei sitä koesääntöjen raameissa olekaan. Mitä se haittaa? Koira on sinulle edelleen sama.

Näyttelylinjaiset eivät pärjää ja ulos nauretaan, jos sellaisen kanssa sinne tulee. No ei pidä paikkaansa kumpikaan. Jos koiralla on rotunsa puolesta vaadittava osallistumisoikeus kokeeseen ja vesityökoe suoritettuna, niin mikään - ei mikään - estä osallistumista. Paitsi omistajan ennakkoluulo. Ei muuta kuin paperit postiin ja koekutsua odottamaaan. Siitä se lähtee kaikkien koirien koetaival. Pois "pitäkää p..le tunkkinne" -asenne - se ei johda kuin pahaan mieleen itselle. Koira saa sen päivän osaamisestaan samanlaisen arvion kuin muutkin. Ei sen ihmeempää siis. Jos ei koskaan kokeile, ei saa koskaan tietääkään. Joutuu jäämään luulon varaan. Ja se on eri asia kuin tieto.

11140192_10204223707295272_2031583988892

kuva Mikko Ala-Kojola

Mahdollisuudet

Kannustan painottamaan tähän. Kun otetaan huomioon koiran parhaat puolet ja lisätään siihen ohjaajan parhaat puolet, voi lopputulos olla hyväkin. Ja kokemuksen kautta pääsee oivaltamaan, että se porukka joka lajia harrastaa on ihan samanlainen kuin itsekin. Ei sinulla muuten spanielia metsästys- ja harrastuskoirana olisi! Hassuihin ja iloisiin ja niin rakastettaviin koiriinsa luottavia ja jokaista koetilannetta jännittäviä tavallisia ihmisiä. Sellaisia, jotka koepaikalla tapaavat lajikumppaneita ja solmivat uusia ja parempia ystävyyssuhteita. Ja niiden avulla rakentavat koiristaan yhä parempia työvälineitä niihin yksin suoritettaviin metsästyskuvioihinkin. Sellaisia kokemuksia ei SOMEsta saa. Ne ovat parasta paikan päällä nautittuina.