Juhannusta vietetään ihan kotosalla oman perheen voimin. Sää on ollut sen verran kylmä, ettei ystävien kutsu lähteä juhannuksen viettoon Pyhännälle oikein houkuttanut. Ensi viikonloppuna siellä on sekä Juhalla että minulla tuomarointitehtävät kokeessa, joten suuntaamme Pyhännälle silloin. Tuolloin pääsen myös minä nauttimaan kesäloman alkamisesta, niin kotiinpaluu voi tapahtua täysin kiireettä. Toivottavasti sää on tuolloin edes hiukan lämpimämpi.

Sonja piipahti taas pihassa leikkimässä. Joku oli elementissään kahden nuoren neidin kanssa. Kun Joku laitettiin hetkeksi sisään, pääsivät pennut tosi vauhtiin. Otin siitä videonpätkän, mutta sen siirtäminen tänne blogiin ei onnistunutkaan. Taas tarvittaisiin Erikan apuja :)

Jokun kanssa on siirrytty kesätaukoon treenien suhteen. Koiralla kun on kaksi heikkoutta : toinen on lonkat ja toinen hyönteiset. Joku ei kerta kaikkiaan kestä mitään hyönteisiä ja esimerkiksi paikallaolo tottelevaisuuskokeessa voi ötökän ilmestyessä olla mahdoton tehtävä. No, lajissa kuin lajissa pieni treenitauko on aina paikallaan ja ansaittu. Allaolevassa kuvassa Juha ja Joku uupuneina TV:n katselusta.

Jokun lihaskunto on kyllä selvästi parantunut viime viikkoina. Ei toki ihmekään, kun se jaksaa nujuta pentujen kanssa aamusta iltaan. Onneksi se ei niiden kanssa kuitenkaan ihan "lapanen" ole, vaan osaa tarpeen tullen niitä myös ojentaa. Ihan niin kuin pitääkin.

Muu on luonteeltaan hyvin toimelias ja kekseliäs koira. Se kantaa mielellään monenlaisia tavaroita, kuten esimerkiksi tänään maasta löytynytää lasista lonkeropulloa. Löytöjään se esittelee mielellään kaikille. Niinpä saatiin pullokin talteen kierrätystä varten.

Tulta ja tappuraakin Muusta löytyy, esimerkiksi kynsien leikkuun osalta. Se kun ei tunnu kivalta ja vastaan laitetaan koko voimalla. Kynsien leikkaus on kuitenkin joka kerta päättynyt Muun tappioksi, joten eiköhän se siitä pikkuhiljaa taltu. Sisukkuutta kuvaa myös keittiön ison maton ulosvieminen ihan omatoimisesti ja varsin nopeasti. Juha oli juuri ehtinyt kieltää sen puremisesta, kun Muu otti matonkulmasta kiinni ja vei maton ulko-ovelle vauhdilla (matto on 2,5 m pitkä).

Yksinoleminen sujuu hienosti. Muu odottaa kiltisti eteisessä lähtötouhuja ja tyytyy fiksusti tilanteeseen : oli se sitten mukaan pääseminen tai yksin jääminen. Koiria ulkoilutetaan pääasiassa erikseen, jotta Muu joutuu kohtaamaan ja ratkomaan uusia tilanteita myös yksin, eikä sillä ole aina Jokua mallina ja turvana.

Kesälomasuunnitelmia ei ole ihmemmin tehty. Ajatuksena on vain ottaa asuntovaunu perään ja suunnata kulloisenkin fiiliksen mukaan milloin minnekin. Suuntana kuitenkin eteläisempi Suomi.