Syksy on kulunut kuin siivillä. Johtuuko tämä tunne iästä vai ihan oikeasta kiireestä? En osaa sanoa. Aikaa meillä jokaisella on saman verran. Kyse on vain siitä, kuinka sen jakaa ja käyttää. Aikaa löytyy kuitenkin aina asioille, jotka kokee tärkeänä.

Hevosille löytyy aikaa viikottain vähintään yhden illan ajan. Hevoset ovat kuuluneet tärkeänä osana elämääni, jopa ennen koirien mukaan tuloa. Noista hienoista hetkistä haluan pitää kiinni. Ne ovat laatuaikaa ilman työasioita, kännykkää ja ilman minkäänlaista sidosta eläimen omistamiseen ja lajiin liittyvää yhdistystoimintaa. Pelkällä nautintopuolella olen onnistunut pysymään. Ihania hetkiä sen lajin parissa ovat viime aikoina tarjonneet Afrika, Magyar, Danitus ja Malva sekä kuvassa oleva Herakles. Mukavia persoonia niistä jokainen. Erilaisia keskenään ja erilaisia nekin eri päivinä - opettavat hienoja asioita olemuksellaan ja onnistumisen hetkinä antavat mahdottoman hyvän fiiliksen.

Mukava ja antoisa työmatka tehtiin Wisconsiniin marraskuussa. Yhteistyökumppanimme Lindell Whitelock oli organisoinut meille aikamatkan tulevaan, alueen parhaiten johdetuille maitotiloille. Paljon oppia ja vahvistusta tuottavien ja hyvinvoivien eläinten hoitamiseen sekä koko niiden hoitamiseen osallistuvan henkilöstön johtamiseen saatiin.

Totesimme toki myös, että on amerikkalaisilla jotain opittavaa myös meiltä. Ja on sitä tietoa vietykin. Koko upeaa reissua on mahdotonta tähän kirjoittaa, mutta jos haluat tietää enemmän, löydät koko matkakertomuksen täältä 

Luonnonlintukanta oli tänä vuonna ennätyksellisen huono ja koirille niin mieluinen metsästyskausi ja varsinkin riistatapahtumat jäivät vähäisiksi. Mutta ulkoilua ja muita aktiviteetteja on koirien kanssa harrastettu entiseen tapaan. Jospa ensi vuonna tilanne olisi toisenlainen. Muu päätti hienon ja pitkän koeuransa, mutta eläkkeelle se ei jahtihommista jää.

Nyt on treenailtu perusjuttuja porukalla. Ei enää varsinaisessa koulutusmielessä, vaan yleisen osaamistason ylläpito- ja ennen kaikkea hauskan yhdessäolon merkeissä. Nämä ne jaksavat treeneissä näyttää parastaan ja fiksusti jakaa suoritusvuorojaan. Kuvassa omaan noutovuoroonsa pinkoo Ahto.

Kolmeen koiraan saa yhtä aikaa treeniä sisään, kun ottaa esimerkiksi noudon palautuksen kapeasta koiraväliköstä. Muu markkeerasi Miksille heitetyn häiriöheiton, jolle Ahto jo pyytää noutovuoroa.

Kapulan vaihto ja suoritusvuoro seuraavalle. Miksin levollinen noudon päätös.

Ahto on ollut ihan "parka". Ketale on oppinut vinkumalla saamaan Heidiltä extrahuomiota halausten, silittelyjen ja muiden hellimistapojen muodossa. Tarkistettiin kuitenkin onko kipeä, mutta ei ole. Kovaa käyttöä vaan, niin loppuu moinen.

Miksin karvapeite on kyllä mysteeri. Oli syksyn ajan ihan nahkaversiossa ja elottoman oloinen. Nyt on taas kiilto palannut ja karvapeite kovastikin vahvistumassa. Keväällä ollaan varmaan taas rusettimarsutyylissä. Onneksi koiran muu olemus on balanssissa ympäri vuoden.

Normaalia "helpompi" syksy ja meidän molempien työ- ja arkikiireet ovat saaneet Miksinkin aktivoitumaan tekemisen pyytämisen suuntaan. Onneksi joulun aikaan meillä molemmilla on pidempi vapaa töistä, niin ehditään koirien kanssa päivän valon aikaankin puuhastella. Minä teen aamuiset maastolenkit ja Juha iltalenkit pimeään aikaan taskulamppua apuna käyttäen. 

Joulua ja alkavaa uutta vuotta odottelemme siis kovasti innoissamme. Jouluista tunnelmaa myös sinulle blogivierailija!