Tämän huikean viikonlopun kirjaaminen blogiin on viivästynyt. Ihan vain siitä syystä, että olen päässäni pohtinut, kuinka tiivistän fiilikset, opit ja oivallukset lyhyeen blogikatsaukseen. Kun tämä blogipäivitys on valmis, voin varmuudella todeta, että siinä ei ollut kaikki.

vedonly%C3%B6nti.jpg

Darren Skidmore www.moelfamaucockers.co.uk  kävi kolmannen kerran kouluttamassa suomalaisia spanielimetsästäjiä. Tällä kertaa Pohjois-Suomen Spanielikerhon järjestämässä tapaamisessa. Olimme Juhan kanssa käyneet kahdessa aiemmassa, jotka pidettiin Cockerspanielit ry:n toimesta Joroisilla. Nyt halusimme Darrenin myös pohjoisemmaksi.

Kun tapahtuma saatiin kevättalvella viestintävalmiiksi, se täyttyi heti. Onneksi kaikki halukkaat yhdistyksemme jäsenet saivat mahdollisuuden osallistua. Heidän lisäkseen muutama osallistuja saapui kauempaa.

_MG_9828.jpg

kuva Mikko Ala-Kojola

Tällaisella porukalla koiria treenattiin. Koirien ja ohjaajien kirjo oli suuri. Jokaisen koirakon Darren kävi läpi sillä nyky- ja tavoitetasolla, missä pari oli. Koulutettavana oli aina yksi koirakko ja muut katsoivat niiden työstämistä. Heti alusta alkaen hommaan saatiin leppoisa fiilis. Ja sitä mukaa, kun ohjaajat rentoutuivat, alkoivat koiratkin toimia paremmin. Ja englannin kielikin sujui ilman tulkkia.

IMG_3891.jpg

Herjaa tuli kouluttajan suusta ankarasti, ja sitä sai jokainen vuorollaan. Ihan oikeutetusti, sillä koirien tekemät "virheet" olivat kaikki lähtöisin ohjaajasta. Porukastamme löytyivät mm. "fucking" : bambi, labrador, iceskater ja revolver man. Osa nimityksistä koski koiria, osa ohjaajia. Darren kertoi suoraan, missä oli vika ja näytti miten se korjataan. Ja ihan jokainen pari paransi viikonlopun aikana selkeästi. Ja toisten työstämistä katsoessaan oppi vielä enemmän. Jokainen oli siis vuorollaan sekä objekti että subjekti.

IMG_3937.jpg

Tässä maastoharjoitusosuudessa Darren muistuttaa toistamiseen Sannaa suoraan kulkemisesta. "Sinulla on hienosti hakeva koira. Anna sen tehdä työ sivuilla ja kulje itse suoraan eteenpäin. Follow your baby!" havainnollisti Darren. Sallin olemus on sama kuin yllättävän monella valokuviin osuneista koirilla: "... että minä olen yrittänyt samaa tuolle ohjaajalle viestiä".

 

IMG_3948.jpg

Välillä työstettiin koiria maastossa, välillä kentällä. Darrenin energia oli ehtymätön aamusta iltaan. Samalla motivaatiolla työskentelivät myös leiriläiset. Koirat sentään saivat välillä lepotaukonsa.

Sannan kanssa ilmoitimme tavoitteeksemme Sallin ja Miksin kanssa tämän vuoden mestaruuskokeet, niin Cockerimestaruuden kuin SM-kokeenkin. Darren sanoi "okay!, Let's see" . Miksin ensimmäinen tehtävä maastossa oli edellisen koiran noudon talteenottaminen ohjattuna, markeeraamattomana noutona. Annoin koiralle suunnan ja Miksi lähti hyvin tehtävän suoritukseen. Painoi kuitenkin sivusta ohi, jolloin pysäytin koiran ohjatakseni sen oikeaan suuntaan. Miksi vaihtoi suuntaa, mutta meni jälleen ohi. Uusi pysäytysvihellys, ja toinen. Siitä uusi ohjaus ja koira löysi damin poimien sen nopeasti suuhunsa ja suoritti noudon suoraviivaisesti loppuun. Olin tyytyväinen. Mutta Darren ei.

_AK_9884.jpg

kuva Mikko Ala-Kojola

Hän sanoi, että sehän pysähtyi kerran vasta toisella merkillä! Jos aiot tavoitella mestaruuksia, täytyy tuollaiset tasoitukset työstää pois. Laiskanläksyä siis saimme, mutta aiheesta.

_AK_9886.jpg

kuva Mikko Ala-Kojola

Jatkoimme Miksin työstämistä hakukuviolla, joka sujui hyvin ja äänettömästi. Seuraavassa vaiheessa Darren oli piilottanut huomaamattamme kulkemallemme reitille tavin. Hän pysäytti meidät ja käski ohjata koiran tuon männyn taakse. Siellä on pudotettu lintu. "Klups", nielaisin minä. Emme ole vielä tähän vuoden aikaan treenanneet riistalla, sillä metsästyskausi ei ole vielä alkanut. Darren kysyi, suoritetaanko suomalaiset mestaruuskokeet dameilla? Vastasin, että ei kun ne ovat aitoja metsästyskokeita. Darren käski laittaa koiran noutoon ja katsoa tarkkaan, mitä tapahtuu. No sehän meni kaksi kertaa riistasta ohi, kun etsi damia! Kun sitä ei löytynyt, koppasi Miksi lopulta tavin suuhunsa ja toi sen. Darrenin ei tarvinnut paljon puhuvan katseen lisäksi sanoa minulle mitään.

Seuraavana aamuna aloitimme koulutuksen kaniaitauksen riistanhajukentässä, jossa oli kanien lisäksi myös fasaaneita. Miksi aloitti heti ensiluovista lähtien vahvan riistanhajun merkkauksen. Hetken työskentelyn jälkeen Darren pyysi minut pysäyttämään koiran. Lyhyt "pip" ja koira pysähtyi siihen. Vasta siinä kohtaa huomasimme, että koiran edessä oli fasaanikana tiukasti painautuneena maahan. Darren pääsi hyvin ososittamaan ihmisille, mikä on spanielin oikean hakutyöskentelyn merkitys. Ensinnäkin, että päästään lähelle riistaa, sen painautuessa hyvin hakevan koiran edessä aloilleen.  Näin saadaan luotua paras mahdollinen ampumistilanne. Toisekseen se, että riista kätkeytyy hyvin ja jos hakukuvio on liian väljä tai se etenee liian nopeasti, niin riistaa jää helposti väliin.

_AK_0427-2.jpg

kuva Mikko Ala-Kojola

Kana pysyi aloillaan ja kun Miksille annettiin lupa, se työsti kanan siivilleen. Ja pysähtyi siihen ilman eri käskyä. Tosin videolta näkee, että Darren antaa koiralle suullisen käskyn refleksinomaisesti, mutta minä en. Koska luotan Miksin ylösajopysähdykseen :) Eikä koira pettänyt minua tälläkään kertaa. Koiralle ansaitut kiitokset ja hetkeksi lepoon.

_AK_0622.jpg

kuva Mikko Ala-Kojola

Darren halusi Miksin mukaan kaniaitaustreenin kakkoskierrokselle. Nyt työstettiin peitteisen maaston hakua ja sinne pysähtymistä. Darren oli huomannut, ettei sekään meillä suju! Kun koira menee pusikossa ja pysäytän sen sinne pilillä, se lopettaa hakutyöskentelyn ja tulee pusikosta sen verran ulos, että näkee minut. Hakemaan katsekontaktia. No ei niin saa tehdä, vaan sen pitää pysähtyä siihen paikkaan, missä käsky annettiin. "Et voi tavoitella mestaruuksia, jos koirasi ei osaa perusasioita!" Puskatreeneihin siis. Ja sitä hommaa työstettiin muutaman kerran, jotta sain ideaa asian jatkotyöstämiseen.

_AK_0173.jpg

kuva Mikko Ala-Kojola

Salli ja Sanna tekivät myös hienoa työtä. Tavoitetaso huomioiden saivat samaa tiukkaa palautetta kuin mekin. Sannan blogista voit lukea tarkemmin. Darren piti molempien koirien työskentelystä, mutta Sallista enemmän. Hän kysyikin minulta, harmittaako, kun myin paremman pois? Vastasin, että todellakaan ei! Olen aidon iloinen, että näin on käynyt. Meillä on hyvä tiimi, vaikka mestaruuksista aiomme ainakin keskenämme kilpailla tosissamme. Ja kiitimme yhteisesti saamistamme vinkeistä! Ne otetaan heti käyttöön.

_AK_0120_1.jpg

kuva Mikko Ala-Kojola

Tuo ensimmäinen valokuva ei liity tervetulotoivotukseen vaan vedolyöntiin. Juha löi Darrenin kanssa vetoa, että Muu (joka ei osallistunut varsinaiseen koulutukseen) on paras kaikista. Kymmenestä eurosta löivät vetoa, että Muu voittaa/ei voita Darrenin ideoiman kaikkien koirien noutokisan. Se oli kyllä hauska Grande Finale väsyneiden koirien ja ohjaajien kesken.

Tosin itse kisassa ei nähty väsyneitä koiria ja ohjaajia! Huikea maaotteluhenki kasvoi niin suorituskentällä kuin katsomossakin. Kuvassa Miksi painaa kohti omaa osuuttaan. Koirille heitettiin eteen, ylämäessä olevaan horsmikkoon markkeerattu nouto. Kun koira oli horsmien seassa heitettiin toinen, markeeraamaton dami sivulle. Kun koira oli palauttanut noudon, sen tuli suorittaa seuraava nouto ohjattuna. Sekuntikellolla otettiin aika lähdöstä aina viimeisen noudon käteen luovutukseen asti. Aikaa ottivat sihteerit ja heitot suoritti Darren :)

Muu ei kisaa voittanut, vaikka hyvin työskenteli sekin. Mahtaako kukaan tietää, kuka sen kisan loppujen lopuksi voitti? Tai muistaa? Niin paljon asioita ja tapahtumia oli, ettei sillä ole edes väliä.