i283445314504521545._szw530h275_.jpg
kuva: Mikko Ala-Kojola

Juhan syntymäpäivälahja

Muun tarina alkoi silloin, kun Jokun kasvattaja toi Englannista mustan narttupennun nimeltä Timsgarry Bell "Sisi". Koiran sukutaulu oli todella mielenkiintoinen. Kun kesällä 2006 Ruotsin reissullamme näimme Sisin, teimme siitä heti pentuvarauksen. Odottavan aika on pitkä, mutta se palkittiin viimein toukokuussa 2009, kun Muu saapui mukanamme Oulunsaloon.  

Lieneekö sitten sattumaa, että ajankohta osui Juhan 50-vuotispäivien kohdalle, Koirasta kun oli joka tapauksessa tarkoitus tulla nimenomaan Juhan koulutusprojekti. Kaikkiaan 1500 kilometrin pituisen pennunhakureissun aikana saimme jälleen tavata Paulin ja Marian koirineen. Mukavaa oli nähdä Muun vanhemmat ja niiden työskentelyä riistapellolla. Sekä tavata koko pentue ja myös Jokun molemmat vanhemmat hyväkuntoisina ja hyväntuulisina.

Muu omaa erittäin vahvan laumavietin. Se yhdistettynä suureen toimintakykyyn ja säpäkkään temperamenttiin on mielenkiintoinen kokonaisuus. Tällainen koira tarvitsee erityisen vahvasti johtajakseen ihmisen, johon se voi joka tilanteessa luottaa. Silloin se antaa kaikkensa palvellakseen häntä mahdollisimman hyvin.  

Noiden ominaisuuksien paketoiminen hyötykäyttöön on ollut mielenkiintoista seurattavaa. Hyvin on mennyt ja Juha on edelleen Muulle kaikkein tärkein kiinnostuksen kohde.      

 
i283445314488152404._szw530h275_.jpg
 
 
 

 

 
 
 
i283445314531666559._szw530h275_.jpg
Muu ja sen hienosta lintutyöstä saaliiksi saatu ukkometso syksyllä 2014, paikkana Lumijoki
 
 

Muun terveys

 

Muun koko olemus koirana on terve. Eläinlääkärin käynnit muiden kuin terveystulosten ja rokotusten hankkimisen suhteen, ovat liittyneet tapaturmiin. Erittäin vilkas luonnetestissä arvioituna kun on sitä samaa myös arjessa. Turvonnesta päästä, repeytyneestä rintakehästä ja vaurioituneesta hännästä on selvitty kuitenkin kunnialla.

 

 

 

Muun silmät on PEVISA-tarkastettu virallisesti kahteen kertaan ja silmistä ei ole löydetty mitään normaalista poikkeavaa. Samoin on geenitesti prcd-PRA:n suhteen. Ruotsissa on Muun isän Priorsmeadw Spurtin silmien suhteen ollut epäselvyyttä diagnooseissa. Viimeisin lausunto (maaliskuu 2012) silmistä on PRA:sta vapauttava ja aiemmin annettu jalostuskielto on peruutettu. Tähän mennessä kaikkien tutkittujen sisarusten tulokset ovat olleet terveitä. Nyt vain toivotaan parasta myös tästä eteenpäin.

 

Kesäkuussa 2013 Muulle tuli jonkinlaisen hormonihäiriön seurauksena kohtutulehdus. Kahden edellisen juoksun väli oli vain 4kk, liekö kiihdytti uuden juoksun alkua tyttärensä Miksin rytmiin?  Tulehdusta yritettiin hoitaa lääkityksellä, mutta ilman onnistumista. Lopulta päädyttiin koiran sterilointiin. Onneksi ehdimme saada Muulta yhden hienon pentueen.

 
i283445314504519969._szw530h275_.jpg
Kuva Mikko Ala-Kojola
 
 

Muun PEVISA-tutkimukset

 
Muun lonkkatutkimustulos on A, kyynärniveltutkimus 0/0 ja polvitutkimustulos on 1-0. 
 
i283445314507167188._szw530h275_.jpg
 
 
 

Muun häntä

 
Muun häntä on vaurioitunut kovan käytön vuoksi. Iloisena koirana se on hakannut häntäänsä seinien ja ovien kulmiin. Lienee se saanut vaurioita myös maastossa. Aina silloin tällöin on seiniin ilmestynyt verijälkiä ja toisinaan Muu on kantanut häntäänsä varoen.

Maaliskuussa 2014 häntä röntgen-kuvattiin ihan tilannekontrollin vuoksi. Kuvassa näkyy useita pieniä, mutta parantuneita vauriokohtia. Eläinlääkärin kanssa päätettiin kuitenkin jättää hännän operointi tekemättä, sillä tilanne ei tällä hetkellä näytä Muuta itseään haittaavan. Varsinkin nyt, steriloinnin johdosta muuttuneen turkinlaadun myötä, hännässä on paljon pehmustetta.
 
i283445314519465392._szw530h275_.jpg
Muun häntä maaliskuussa 2014
 
 

Muun luonnetesti

 

Muun luonnetestissä kuvattu video on katsottavissa täältä  

 

Toimintakyky +2 hyvä

 

Terävyys +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

 

Puolustushalu +1 pieni

 

Taisteluhalu +2 kohtuullinen

 

Hermorakenne +1 hieman rauhaton

 

Temperamentti +1 erittäin vilkas

 

Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

 

Laukauspelottomuus +++ laukausvarma

 

Loppupisteet +171p

 
i283445314488163522._szw530h275_.jpg
kuva Mikko Ala-Kojola. Muu noutotreenissä
 
 

SPME-koeura alkuun vesilintukokeista (SPME-V)

Iin perinteiseen vesilintukokeeseen elokuussa 2010 osallistui ennätysmäärä koiria. Yhteensä 29 suoritusta tehtiin viikonlopun aikana. Tulostaso kokonaisuudessaan jäi vaatimattomaksi lintujen vähäisen määrän vuoksi. Vesi oli matalalla, joten linnut viihtyivät merellä. Eivät rannan alueella, joissa koemaastot sijaitsivat.

Onneksi maastot rantapusikoineen tarjoavat mahdollisuuden saada tuloksia myös lehtokurppajahdissa, joten kaikille vesityöskentelyerällä hyvin toimineille koirille voitiin tarjota mahdollisuus hyvään koetulokseen. Muu osallistui ensimmäiseen metsästyskokeeseensa vuoden ja viiden kuukauden ikäisenä ja yllätti meidät sinnikkäällä työskentelyllään. Lauantaina tuloksen saantiin vaadittiin yli kolmen tunnin työskentely ja kolmen lehtokurpan ylösajo. Viimeisenä siivilleen noussut lehtokurppa saatiin onnistuneesti pudotettua ja siitä koiralle markkeeramaton, tyylipuhdas nouto. Tulos AVO 1 ja 112p sekä lauantain luokkavoitto.   

Sunnuntaiaamuna Muu lähti innokkaasti uuteen jahtireisuun. Samat olosuhteet ja jokseenkin sama lopputulos. Sunnuntaina saatiin edellispäivää alhaisemmat pisteet vesityöskentelystä ja noudosta - molemmista 3 pistettä. Koiran väsyminen näkyi molemmissa, sillä tuloksen eteen piti jälleen työskennellä pitkään, yhteensä 3h. Ylösajoja kertyi peräti viisi, kaikki lehtokurpille. Lehtokurppa on vaativa ylösajettava ja vähintään yhtä vaativa alasammuttava. Tuloksena AVO 1 pisteillä 105 ja siirtyminen VOI-luokkaan.

Muun hieno tulostahti jatkui Iin seuraavassa vesilintukoeviikonlopussa. Ensimmäinen koe voittajaluokassa tuotti tuloksen VOI 1 pisteillä 102. Tuloksella sijoittui kovatasoisessa kokeessa neljänneksi. Muu osallistui kokeeseen myös sunnuntaina, mutta kahden tunnin riistatilanteettoman kulkemisen jälkeen tulokseksi jäi VOI - , kun Juha keskeytti kokeen.

i283445314488159768._szw530h275_.jpg
Muu lehtokurpan kanssa. Silmissä kurppapusikoissa työskentelyn jäljet. Kova oli riistavietti rodun alkuperäisen metsästettävän perään.
 
Cockeri Derbystä 2010 unelmavoitto

Lokakuisen viikonlopun ohjelmassa oli lauantain Cockeri Derby 2010 alle kaksivuotiaille cockereille sekä sunnuntaina kaikille avoin Cockerimestaruuskoe. Muu oli ilmoitettu molempiin kokeisiin. Kokeen taso oli ylituomarina toimineen Ari Grönstrandin mukaan lauantaina erinomainen ja sunnuntaina hyvä. Lauantain 12 osallistujasta (joista 10 Derby-kisaajaa) peräti kahdeksan koiraa (joista 6 Derby-kisaajaa) teki ykköstuloksen.

Lauantaina räntä ja lunta satoi koko päivän ajan kovan tuulen saattelemana, joten lintujen jäljet ja hajut peittyivät. Linnut myös painautuivat tiukasti maahan sekä käyttivät lumen peittämiä oksia, risukoita ja heiniä suojanaan. Niiden siiville saamiseen tarvittiin siis sekä tarkasti nenäänsä käyttävää että räväkästi ylösajavaa koiraa. Näissä olosuhteissa koirat joutuivat näyttämään todelliset taitonsa lintutyöskentelyyn päästäkseen. Sellaisia ominaisuuksia on koiralle vaikeaa jopa mahdotonta opettaa, joten luontaiset ylösajavan koiran ominaisuudet ratkaisivat paljon.

Muu pääsi lintutyöskentelyyn kaksi kertaa. Kaksi fasaanikukkoa päätyi reppuun ja loppuarvosteluksi tuli VOI 1 112p. Se oli tulos, joka vaadittiin kovatasoisen suomalaisen Cockeri Derbyn voittoon ja on yhä vieläkin kovin tähän mennessä saavutettu kyseisen kisan voittotulos.

i283445314488164983._szw530h275_.jpg
Cockeri Derbyn mitalikolmikko 2010. Keskellä voittajat Muu ja Juha. Toiseksi sijoittui Namusillan Kaljolainen AVO 1 107p ja kolmanneksi Sanaigmore Jessie AVO 1 105p.
 

Ikimuistoisa koekäyntejä

Vuoden 2010 Cockerimestaruuskokeessa, Derbyä seuraavana päivänä, Muu toimi erällään jälleen hyvin ja itselleen tyypillisesti. Hyvää hakutyöskentelyä ja hyvät ylösajot, joita erällä kertyi peräti viisi. Muu pysähtyy omatoimisesti ja rauhallisesti ylösajoihin. Ensimmäistä kertaa Muu joutui myös hengestään loppuun saakka taistelleen fasaanikukon kanssa työskentelemään, mutta sinnikkyydellään, ketteryydellään ja nopeudellaan päätti kisan hyväkseen.

Koiran nuoren iän myötä näkyvä kokemattomuus ja kovan työskentelyenergian aiheuttama ajoittainen keskittymiskyvyn puute nousivat nyt toisena koepäivänä esiin. Muun parantamisalue on noudon loppuvaiheessa, jossa se hätäilee luovutuksen kanssa. Koulutuksessa olemme keskittyneet tilanteen rauhoittamiseen, jotta saamme temperamenttisen koiran noutoon varmuutta ja levollisuutta. Tällä koekerralla malttamattomuus johti vauhdikkasti noudettujen lintujen pudottamiseen ohjaajan jalkoihin ja sellaisen osalta VOI-luokan noudon arvostelukriteerit ovat armottomat. Alle 3 pisteen saaminen jossain arvostelukohdassa pudottaa myös palkintosijan, vaikka yhteenlasketut loppupisteet siihen riittäisivätkin. Tulos VOI 2 105p muuten kovatasoisen suorituksen päätteeksi on kieltämättä kova pala nieltäväksi. Toivon mukaan ohjaajan valitsema toimintapäätös tuottaa paremman lopputuloksen koiran tulevaisuuden uralla. Tuloksellaan Muu sijoittui Cockerimestaruuskokeessa neljänneksi, joka on hieno saavutus nuorelle koiralle.

Cockeri on lehtokurppakoira

Syksyn 2011 koekausi aloitettiin Iin kansainvälisellä vesilintukokeella. Koetukikohtaan Marjaniemen Merihelmeen oli saapunut Suomen parhaimpia koiria ohjaajineen kilpailemaan paremmudestaan. Nimenomaan kilpailemaan, sillä vain kokeen parhaalla on mahdollisuus saada hyvän tuloksen lisäksi myös CACIT, kansainvälinen käyttökoesertifikaatti. Me lähdimme kokeeseen mukaan tavoitteena saada koiralle hyvä suoritus ja katsoa, mihin se tässä porukassa riittää. Ihan ei onnetar ollut päivässämme mukana. Näinhän aina joskus saattaa käydä.

Muu "pieni koiranen", kuten tuomari Jyrki Vuopohja suullisessa koeselostuksessaan mukavasti mainitsi, lähti erälleen hyvin liikkuen. Vähintään ensimmäisen tunnin koe-erän tavoitteena oli metsästää sorsalintuja. Kurppapöheiköt rauhoitettiin jatkoeriä varten. Tuomarin kertoman mukaan on nautinto liikkua metsällä, kun on hyvin kulkeva koira edessä. Muu liikkuu maastossa ripeästi tiiviillä hakukuviolla. Eteneminen on nopeaa ja tuo nopealiikkeisyys teki koe-erään tällä hetkellä vaikeusastetta. Muu oli sukkelasti vesilintu-uomalta pyörähtänyt reunapenkalle ja nostanut ylös siellä aamuaurinkoa ottaneen lehtokurpan. Juha ampui ja lintu putosi alas. Harmillisesti haulikko oli säädetty piipuiltaan ja lataukseltaan kauas ammuttaviin sorsalintuihin. Lehtokurppaan osuma teki pahaa jälkeä.

Muu lähetettiin noutoon ja tilanteeseen nähden nouto oli sujunut hyvin. Lintu tuotiin isännälle muutaman pudotuksen ja otekorjauksen kautta. Ne maksavat tässä lajissa paljon. Tulos VOI 2 pisteillä 93.

Käyttövalion koetulokset kokoon kahden vuoden iässä

Syksyn 2011 ensimmäisessä fasaanikokeessa Haapavedellä saatiin viiden ylösajon kautta neljä fasaania reppuun. Ylituomarina ja Muulle arvottuna arvostelevana tuomarina toimi Juha Huttunen. Koe-erän lopussa Muu oli jo hieman hämillään runsaasta riistamäärästä ja työskentely jonkin verran herpaantui. Toiseksi viimeiseen se ei tuttuun tapaansa pysähtynyt ilman käskyä, vaan Juhan piti antaa siihen pieni suullinen muistutus. Seuraavaan (ja viimeiseen) se pysähtyi sitten niin jämäkästi, ettei meinannut lähteä noutoon. Juuri tällaiset käyttäytymiset kuvaavat koiran temperamenttista luonnetta ja vahvaa laumaviettiä.

Kaikkiin noutoihin Muu lähti tuomarin luvalla ja ohjaajan kehotuksesta. Kaksi ensimmäistä noutoa olivat vaativia maaston suhteen. Molemmat tapahtuivat pajureunaisen syvän kanavan ylitse. Toisen noudon aikana kaksi fasaania lähti noudettavan vierestä siivilleen koiran keskittyessä täysin annettuun tehtävään. Noudoista täydet viisi pistettä tulivat täysin ansaitusti. Kokonaistulos 113 p ja VOI 1. Käyttövalion arvoon tarvittavat koetulokset, myös vesilintukokeen ykkönen olivat nyt koossa.

Cockerimestaruuskokeessa onnistumisia ja epäonnistumisia

Syksyn 2011 Cockerimestaruuskokeessa Muulle kertyi neljä ylösajoa, joista kolme fasaanikukkoa päätyi reppuun. Muu pysähtyi kauniisti ja rennosti ylösajoille ja lähti luvan saatuaan suorviivaisiin ja vauhdikkaisiin noutoihin. Myös palautusvauhti on nopea. Mikä lie tullut, kun ensimmäinen nouto oli jälleen hätäilyn vuoksi mennyt linnun pudotteluksi. Kieltämättä kova kohtalo jälleen kerran - VOI 2 ja 110 pistettä kertovat karua todellisuutta lajia syvemmin osaaville.

Mestaruusviikonlopussa olivat ensimmäistä kertaa samassa kisassa myös Muun pentueveli Meryl Black Ring-Ouzel "Ringo" omistajansa Casper Grönblomin kanssa. Ylösajoja Ringolle kertyo peräti viisi, joista neljälle saatiin nouto. Hieno työskentely palkittiin komealla tuloksella VOI 1 ja 128 pistettä Vuopohjan Jyrkin arvostelemana. Komea päätös käyttövalion tittelin viralliseen hakemiseen. Ringo kun on näyttelykehässä menestynytsiskoaan paremmin.

Mestaruuden voittivat FI KVA Namusillan Hiiliukko ja Jenna Hämäläinen komealla VOI 1 ja 132 pisteen tuloksella. Hugo sijoittui seuraavana viikonloppuna spanielien SM-kokeessa, ainoana cockerina, hienosti hopealle.

Kahden mahtavaan suoritukseen yltäneiden komeiden mustien urosten FI KVA Namusillan Hiiliukon Cockerimestari 2011 ja Ringo-veljen jälkeen oli kuitenkin hienoa olla kokeen paras narttu.

Kennelpiirin mestaruus päätti koekauden 2011

Syksyn viimeinen metsästyskoe meille oli Pohjois-Pohjanmaan Kennelpiirin mestaruuskoe Raahessa. Piirin mestaruudesta kilpaili kuusi voittajaluokan spanielia, joista peräti neljä ylsi ykköstulokseen. Muun tulos VOI 1 ja 120 pistettä Eskolan Pekalta sekä Kennelpiirin mestaruus.

Koekauden aikana ja sen jälkeen molemmilla koirilla on metsästetty, pääasiassa metsäkanalintuja. Saalista on reppuun saatu mukavasti niiltäkin reissuilta ja monta ikimuistoista hetkeä harrastuksen parissa on tullut vietettyä.

 

 

 
i283445314488165757._szw530h275_.jpg
Muu ja Ranuan teeri
 
Syksy 2012
 

Metsästyskauden 2012 alkaessa keskityimme koiriemme kanssa metsällä kulkemiseen. Päivittyneet SPME-koeohjeet eivät enää vaatineet vesityöskentelyn näytön päivitystä, joten senkään vuoksi ei kokeisiin tarvinnut alkusyksystä lähteä. Muun koekalenteriin olimme tälle syksylle merkinneet ainoastaan SM-kokeen, Inarin riekkokokeen, Cockerimestaruuskokeen ja Kennelpiirin mestaruuskokeen.

SM-koetta edeltävällä viikolla Muu aloitti juoksun, joka tarkoitti SM-kokeen peruuntumista meidän osaltamme. Erityisesti seuraavan viikonlopun riekkokokeen tilanne harmitti meitä suuresti. Pienellä ja mukavalla porukalla saimme kuitenkin riekkokokeen järjestelyt sujumaan hyvin ja suunnitellun kokeen pidettyä.

Kokeeseen oli ilmoitettu Muun lisäksi kaksi muuta cockeria. Ruistolan Ullan Witch-Hunt´s Eddie Vedder"Eddie" ja Woivalinin Annen Guns´Choice Blak Pearl "Musti". Kaikille osapuolille ja kokeen tuomareille oli ok, että tulemme Muun kanssa koepaikalle. Varsinaiseen kokeeseen emme sääntöjen mukaan voineet osallistua. Niinpä lauantaina Juha ja Muu kulkivat riekkojahdissa Grönstrandin Arin ja "Usvan" (Miklaus Phileas Fogg) kanssa. Koirat työskentelivät koko ajan parihakua tehden. Me kuljimme Riitan kanssa mukana valokuvaamassa sekä seuraamassa koirien ja miesten työskentelyä. Ja ihailemassa upeita Lapin maisemia. Kummankaan koiran työskentelyä Muun juoksu (ns. tärppipäivät menossa) ei haitannut.

Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli vähäisestä riekkomäärästä huolimatta oikein onnistunut ja aloitimmekin jo seuraavan syksyn tapahtuman suunnittelun.

Lokakuun lopussa oli ohjelmassa jo perinteeksi muodostunut Cockerimestaruusviikonloppu Joroisilla. Tavoitteena oli kirkastaa aiempia sijoituksia 4. ja 3. Se tavoite täyttyikin, mutta ihan mestaruuteen asti ei 125 pisteen ykköstulos riittänyt. Kova kilpailupari Hämäläisen Jenna ja FI KVA Namusillan Hiiliukko pistivät vain taas kerran paremmaksi. VOI 1 ja 129 pistettä. Arvonnassa Jenna ja "Huu" sekä Juha ja "Muu" osuivat samaan tuomariryhmään, ylituomari Juha Huttuselle.

Syksyn kolmas ja viimeinen SPME-koe oli Pohjois-Pohjanmaan Kennelpiirin mestaruuskoe Raahessa. Muu oli hallitseva mestari viime vuodelta. Mestaruuden vei Jouni Klaarin englanninspringeriuros FI KVA Hollyoak´s Isidor tuloksella VOI 1 117 p.

Muu sijoittui toiseksi tuloksella VOI 2 ja 107 p. Kolmesta noudosta ensimmäinen tapahtui lintu välillä maahan pudottaen. Muut kaksi suoritettiin mallikkaasti. Piirinmestaruuskokeen tuomarina oli Ari Metsäranta.

 
i283445314504521982._szw530h275_.jpg
Muu ja Inarin riekko
 
 

Vuosi 2013 enemmän metsästystä ja vähemmän kokeita

 
Vuosi 2013 on Muulla mennyt pääasiassa metsästyskäytössä. Juhan kanssa ovat samoilleet Lumijoella uusia maastoja aina, kun vain opettajan syksy on siihen mahdollisuuksia antanut.

Kokeissa Muu kävi kaksi kertaa, molemmat arvokisoja : Kennelpiirin mestaruuskoe ja Cockerspanielit ry:n epävirallinen rotumestaruus. Molemmista tuli siisti ykköstulos, mutta ei kirkkaampia mitalisijoja tällä kertaa.

Muu lähti Cockerimestaruuskisaan vanhoilla säädöillä, joita oli syksyn aikana viritelty kanalintujahdissa. Näin jälkikäteen analysoiden hakua olisi kokeita varten pitänyt treenata tiukempaan kasaan. Kun erän aikana ensimmäinen, pystyyn noussut fasaanikin pudotettiin Muun päähän, ei se tilannetta helpottanut. Säpäkkäluonteisesta koirasta tuli kiivastahtinen menijä, jonka menoa piti koko ajan säädellä. Erien aikana reppuun kertyi kolme fasaania ja lehtokurppa. Tulokseksi laskettuna suoritus oli VOI 1 pisteillä106 ja mestaruuskokeen sijoitus 4.

Lokakuun lopussa kävimme Raahessa Kennelpiirin mestaruuskokeessa. Muu toimi omalla tasollaan hienosti. Kahdesta ylösajosta ja yhdestä kokonaisesta riistatyöstä saatiin näytöt. Niistä tuloksena VOI 1 pisteillä 107 ja piirinmestaruuskokeessa pronssisijoitus.
 
i283445314513318058._szw530h275_.jpg
 
 

Syksyllä 2015 takaisin SPME-kokeisiin

Syksyllä 2015 Muu osallistui kahteen koeviikonloppuun. Ivalon kaksipäiväisessä riekkokokeessa se osallistui toisena päivänä kokeeseen. Muun tulos lauantailta VOI-, sillä täydellistä riistatyötä pudotuksineen ei koiralle onnistuttu saamaan. Koko tarinan voi lukea täältä

http://fieldlan.vuodatus.net/lue/2015/09/riekko-repussa

Marraskuussa Muu osallistui SM-kokeeseen ja sijoittui siellä kaksipäiväisen kokeen jälkeen hienosti sijalle 6. Pentueveli oli sijalla 4. SM-kokeessa kilpailivat myös Muun kaksi tytärtä, samasta ja ainoasta pentueesta.

SM-kokeen tarinointia löytyy täältä http://fieldlan.vuodatus.net/lue/2015/11/sm-kokeessa-kilpaillaan-maailman-parhaiden-koirien-kanssa

 
i283445314550532407._szw530h275_.jpg
Muu Riekkokokeessa Inarissa syksyllä 2015
 
Muu mejä-koirana
 
Lajikoulutus kaikkien meidän koirien kanssa on aloitettu mejästä. Se antaa sopivasti keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä vaativaa työskentelyä energiselle ja touhukkaalle pennulle.

Muu osallistui ensimmäiseen mejä-kokeeseensa yhden vuoden ja kahden kuukauden iässä. Noihin Pyhännän vuoden 2010 ensimmäisiin mejä-kokeisiin Juha oli lupautunut yhdeksi (kolmesta) tuomariksi, joten Muun vieminen ensimmäiseen testiin osui minun tehtäväkseni. Mukana jälkitreeneissä olin ollut, joten tiesin koiran osaamisen tason. Koe on silti aina koe ja koirat aina koiria. Arvonnassa saimme tuomariksi Jukka Välitalon, joka ei turhia kehuja tapaa vuodatella. Suorituksen kirjallinen kuvaus meni näin:

"Touhukkaasti alkumakaus merkaten itsenäisesti liikkeelle. Innokasta sik-sakkaavaa jäljestystä alusta loppuun. Jäljestystarkkuus puolen narun mitan laajuista. Ensimmäinen kulma tarkasti makaus merkaten. Toinen kulma ulkokautta pikkulenkillä, makuuta ei kunnolla merkata. Kaadolle suoraan, jota innokkaasti jäädään nuuhkimaan. Muu on vasta 1v 2kk joten loistava tulevaisuus edessä, kun ei juurikaan parannettavaa jää."

Tuloksena AVO 1 48 p (max 50p) ja sijoitus avoimessa luokassa toinen.

Seuraava koe oli heinäkuussa Ruovedellä, mejä-tuomareiden kesäpäivien yhteydessä. Koepäivä oli helteinen ja olosuhteet kaikille osapuolille vaativat. Uutterat koirat jäljestivät yhteensä 11 ykköstulosta, joista kolme tehtiin avoimessa ja loput voittajaluokassa.

Muu oli yksi AVO 1 -tuloksen saaneista ja luokan toiseksi paras 44 pisteellä. Tuomari Martti Hirvosen koeselostus kertoo tapahtumien kulusta seuraavaa:

"Alkumakaus nuuhkaistaan ja siitä innokkaasti jäljelle. Ensimmäinen osuus tarkasti, kulma tarkasti. Toisella osuudella tarkistaa kahdesti linnun lähtöpaikan ja muutamia lyhyitä pistoja jäljen sivulle. Toinen kulma tarkasti ja kolmannella osuudella muutama tarkistus. Makaukset ylittää. Jää kaadolle nuuhkimaan. Erittäin toimintatarmoinen jäljestäjä."

Juhan kertoman mukaan toiselta osuudelta lähti koiran edestä teeri. Sen jättämät hajujäljet aiheuttivat varsinaisella tapahtumapaikalla tilanteeseen kuuluvaa tarkistusta. Tilanne kuitenkin herpaannutti hyvin alkaneen tiiviin jäljestämistyön, joka vaikutti luonnollisesti pisteisiin. Hienosti nuori koira kuitenkin selvitti tilanteen ja pysyi annetussa tehtävässä loppuun saakka.

Muu sai siis toisessa kokeessaan toisen ykköstuloksen eli avoin luokka on selvitettynä. Seuraava askel mejä-kokeessa on VOI-luokka, mutta sinne siirryttiin vasta koekaudella 2012. Ylempään luokkaan vaadittavan näyttelytuloksen kanssa meillä meni odotettua kauemmin, joten kesän 2011 mejä-suunnitelmat kaatuivat siihen. 

Muu palasi hienosti takaisin mejä-koeuralleen äitiysloman jälkeen kesäkuussa 2012. Ensimmäinen startti voittajaluokassa ja tuloksena VOI 1 45 pisteellä, jolla sijoittui koko kokeessa toiseksi parhaaksi koiraksi.    

Muun arvostelu tuomari Jouni Simoselta:  

Nopea, ohjattu lähtö. Muu lähtee pitämään reipasta vauhtia jäljen päällä ja sen yli risteillen. Ensimmäinen makaus ohitetaan. Katkokulma selviää pienillä lenkeillä. Toinen osuus tarkkaa ja nopeaa jäljestystä makaus tarkasti merkaten. Toinen kulma suoraviivaisesti. Kolmas osuus jäljen yli risteillen makaus merkaten. Kolmas kulma suoraviivaisesti ja osuus ripeästi jäljen yli risteillen, makaus ohitetaan. Sorkalle tullaan suoraan ja se tuodaan ohjaajalle. Hyvä nopea jäljestäjä, mutta valitettavasti makausten merkkaus ei onnistunut tänään.  

Muun suoritukseen ja tulokseen olemme itse kovasti tyytyväisiä, sillä makausmerkkamisten treenaukseen emme ole panostaneet. 

Elokuussa Muu sai kuin saikin peruutuskoepaikan Raahen iltamejä-kokeeseen. Pitkällä mejä-harrastusurallamme tämä oli meille ensimmäinen iltakoe. Kokemuksena varsin mukava ja näppärä. Jäljistähän tahtoo tässä systeemissä tulla vanhoja, mutta säännöt määrittelevät ainoastaan minimiajan ( VOI-luokassa vähintään 18 h). Muun jäljen ikä tässä kokeessa oli 22,5 tuntia. Hyvin tehtäväänsä koulutetulle koiralle se ei ole vaikea homma ollenkaan. Etenkin kun vertaa, mitä kaikkea ne hajuaistinsa kanssa pystyvät tekemään. Kokeen viidestä koirasta neljä saavutti ykköstuloksen. Muu oli yksi niistä ja sijoittui tuloksellaan VOI 1 46p kokeessa kolmanneksi. Kovatasoinen tulostaso siis.

Muun koeselostus (tuomari Erika Jylhä-Pekkala):

Muulle näytetään lähtömakaus, josta tehokkaaseen työhön. Muu etenee kaikki osuudet sopivan reipasta matkavauhtia ja pääosin maavainua hyväksikäyttäen. Kaikki osuudet selvitetään helposti jäljen tuntumassa ja ihan jäljen päällä tassutellen. 1. makaukselle Muu ei muista jarruttaa ja 3. makaus kävellään ohi. 2. ja 4. makaus osoitetaan selvästi. 1. ja 3. kulma narunmitan tarkkuudella. 2. katkokulma sähäkästi suopursustossa hakien ja selvittää laajalla haulla. Kaadolle suoraan. Muu on niin iloinen löytyneestä sorkasta, että on mennä ihan solmulle, kun heiluttaa häntäänsä. Erinomainen jäljestystyö parivaljakolta. 

Kolmas voittajaluokan koe oli Pyhännällä 19.8.2012 ja samalla kilpailtiin myös Pohjois-Suomen Spanielikerhon Mejä-mestaruudesta. Tuon tittelin ovat koiristamme voittaneet aikaisemmin FI J&MVA Leavenworth French Song, FI JVA Fieldlan Crescendo sekä FI K&JVA Meryl Kick-Off. Ennakko-odotuksena meillä oli ainoastaan kolmas ykköstulos ja se saavutettiin jälleen.

Muun koeselostus (tuomari Lea Foudilainen):

Erittäin innokas lähtö. Muu on nopealiikkeinen koira, jonka vauhti jarrutetaan sopivan reippaaksi. Suorat osuudet sujuvaa työtä. Katkokulma ongelmitta, samoin muut kulmat hyvin. Makauksista Muu ei tänään perusta. Tässäpä syy huippupisteiden putoamiselle. Kaadolle tullaan suoraan ja sorkka kiinnostaa kovasti. Tehokas jälkipari.

Tuloksena VOI 1 ja 41p, jolla Muu voitti myös Pohjois-Suomen Spanielikerhon Mejä-mestaruuden 2012. 

 
i283445314488163393._szw530h275_.jpg
Muu jäljestämässä 4 kuukauden iässä.
 

Muu ja koiranäyttelyt

Jalostuksessa metsästysominaisuuksilla painotettujen koirien kanssa näyttelyt ovat mielenkiintoinen kokemus. Nämä koirat perustuvat rodun kotimaassa hyväksyttyyn jalostustyöhön. Englannissa ja Ruotsissa näitä ei tarvitse käyttää näyttelyissä arvosteltavana lainkaan, mutta meillä Suomessa tilanne on toinen. Koiranäyttelytulos H olisi saatava, jos koirasta halutaan käyttöpuolen valio. T riittää nykysäännöillä mejä-kokeen VOI-luokkaan. Muun mejä-uran ja valioitumisen hidasteena on ollut juuri tämä suomalainen näyttelykäytäntö.

Ensin kokeilimme Kajaanin tammi-näyttelyssä 2011 , tuomarina cockereilla oli Karl-Erik Johansson Ruotsista. Muu sai tuomarilta seuraavan arvostelun:

"Otypisk, utpräglad jaktmodel. Feminint huvud. Mörka ögon. Kunde ha bättre utfyllt nosparti. Ngt lång rygg. Allt för lätt och luftig. Bra vinklar. Rör sig ok. Utmärkt pälskvalitet men kunde ha mer faner"

Suomennettuna:"Vierastyyppinen, selvästi metsästyslinjainen. Narttumainen pää. Tummat silmät. Kuono-osa voisi olla täyteläisempi. Hieman pitkä selkä. Aivan liian kevyt ja ilmava. Hyvät kulmaukset. Liikkeet ok. Erinomainen karvanlaatu, mutta hapsuja saisi olla enemmän. Luonnearviointi: rodunomainen lähestyttäessä. Tulos KÄY HYL.

Toisen kerran kokeilimme Haapaveden näyttelyssä huhtikuussa. Hetken mietimme lähtemistä, koska osallemme oli tullut tuomarimuutos. Päätimme kuitenkin kokeilla.Kirjallinen arvostelu (Elena Ruskovaara):

"Rungoltaan pitkä ja kokoonsa nähden keveän raajaluuston omaava kookas narttu, jonka karvapeite on oikealaatuinen, mutta määrältään varsin niukka. Alalinja on nouseva. Pää on epätyypillinen ja siitä puuttuu haluttu lempeys. Pyöreät silmät ja kovin keveä kuono. Erinomaisesti täyttynyt eturinta ja lihaksikas kunto. Reippaat liikkeet, tarpeeksi joustoa. Hyvä askelpituus. Valitettavasti en pysty tunnistamaan rotua ja siksi palkintosija hylätty."

Kolmas yritys heinäkuussa Torniossa oli jo askel parempaan, mutta ei ihan riitä käyttövalion arvon saamiseen saakaka. T-tuloksella saatiin kuitenkin starttilupa mejä-kokeen VOI-luokkaan. Irlantilaisen tuomarin Michael Forten arvostelu:

"Lacking breed type. Too narrow in head and foreface. No spring of rib. Good topline. Moving freely."

Suomennettuna: Puutteellinen rotutyyppi. Liian kapea pää ja kuono-osa. Rungossa ei syvyyttä. Hyvä ylälinja. Liikkuu vapaasti.Luonnearviointi: rodunomainen lähestyttäessä. Muun saama tulos KÄY T.

Vuonna 2012 pääsimme kuitenkin jatkamaan katkolla ollutta mejä-uraa. Heinäkuussa kävimme Kemissä Juha Palosaaren arvosteltavana. 

"Vieraan tyyppinen. Korkea kallo. Lyhyehkö, kuiva kuono. Kookas. Hyvä kaula, mutta ylälinja saisi olla tyypillisempi ja etuosan rakenne parempi. Takakulmaukset riittävät. Liikkuu ja esiintyy reippaasti. Koirasta puuttuu turhan paljon rodunomaisia piirteitä" Luonnearviointi: rodunomainen lähestyttäessä. Tulos KÄY T

Viides yritys tehtiin Kellokoskelle cockerspanieleiden vuosittaiseen erikoisnäyttelyyn 2.6. Ja se kannatti. Englantilainen kasvattajatuomari David Todd (Chataway) arvosteli asianmukaisesti kaikki käyttöluokassa esitetyt viisi metsästyslinjaista, koepalkittua narttua.

"Black bitch with a lovely expression, but lacking in foreface. Well angulated front. Reasonably straight front legs. A little long in body but firm topline. Moderate bend of stifle. Moved reasonably, soundly and true. A little off type but not denying her breed." Tuloksena se kaivattu ja vaatimaton näyttelypalkinto H, jolla vihdoin Muun koepalkinnot saatiin viimeisteltyä valionarvoiksi FI J& KVA.

Cockerspanieli-lehdessä oli asiaankuuluva artikkeli rodun päänäyttelytapahtumasta. Myös tuomarin terveiset osallistujille ja järjestäjille. Sen lopuksi hän mainitsee seuraavaa:


" A word must be said about the working class. I was delighted (if slightly bemused) to see so many "working Cockers" entered (not normally seen here in the UK at shows). They were such good sports and seemed to appreciate their critiques in good "humour" but I was genuinely thrilled to learn that my gradings resulted in two new Champions!"

 
i283445314504519610._szw530h275_.jpg
Cockerspanieleiden erikoisnäyttelyn 2013 tuloksena kaksi uutta suomalaista käyttövaliota. Meryl Black Dove ja Jukka Paroisen Sanaigmore Jessie
 

Muun suku

Muun suku kaikkineen on täynnä tämän hetken englantilaisia ja ruotsalaisia huippukoiria. Erityisesti emälinja on hyvä. Timsgarry Bell "Sisi" saavutti S J(j)Ch arvon vain neljällä koekäynnillä kolmen vuoden ikäisenä. Sisin pentueveli Ft CH Timsgarry Barlow voitti Englannin Cockerimestaruuden 2007 alle kahden vuoden ikäisenä. Sisin puoliveli Ft Ch Timsgarry Valtos, samasta emästä kuin sisi eli Ft Ch Timsgarry Kellystä,voitti Englannin mestaruuden vuonna 2008.

Vuoden 2009 Englannin mestaruuskokeessa kilpaili toinen Sisin puoliveli Ft Ch Timsgarry Simpson - edelleen samasta emästä Ft Ch Timsgarry Kellystä - saaden diplomin (sijoituksen mitalikolmikon ulkopuolella) kovatasoisessa kilpailussa. Ft Ch Timsgarry Kelly, Muun emänemä, on siis todellinen jalostusnarttu, sillä se on tuottanut kolme Englannin mestaruuskokeessa korkeasti palkittua poikaa. Kaikki eri pentueista ja eri isästä.

Muun isä on Priorsmeadow Spurt, jolla myös on mielenkiintoinen suku takanaan. Spurt on Ft Ch Maesydderwen Scimitarin poika. Scimitarilla oli ennätykselliset kuusi jälkeläistä palkittujen joukossa vuoden 2009 Britannian mestaruudessa. Sisin puoliveli emän puolelta ja Spurtin puoliveli isän puolelta Ft Ch Timsgarry Simpson sai kolme jälkeläistään Britannian vuoden 2009 mestaruuskokeeseen, joista mestaruuden voittaja Ft Ch Randalyn Black Jazz oli yksi (sukutaulussa 3-2 -kertaus Ft Ch Sandford Black Mambaan)

isä Priorsmeadow Spurt www.gundogs.nu > Bivråkens gundogs > cocker spaniel ja Jakt Cocker Datahttp://www.rasdata.nu/jaktcocker/hund/2006/s4919407.htm

emä S J (j)Ch Timsgarry Bell http://www.meryl.se/TimsgarryBell.htmja Jakt Cocker Datahttp://www.rasdata.nu/jaktcocker/hund/2005/s5243306.htm 

pentueveli FI KVA Meryl Black Ring-Ouzel http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI34666%2F09&R=5 Ensimmäiset pohjoismaiset käyttövaliosisarukset. Seuraava KVA-sisarussarja löytyy Muun tyttäristä Fieldlan Elovena ja Eager tulivat seuraavat.

isänisä Ft Ch Maesydderwen Scimitar http://www.maesydderwencockers.webeden.co.uk/#/at-stud/4519747797 

isänemä Ft Ch Maesydderwen Sash

emänisä Ft Ch Argyll Warrior http://www.willcluleegundogs.co.uk/cockers.html 

emänemä Ft Ch Timsgarry Kelly (Timsgarry Kellyn pojat ja pojanpojat) http://www.hawcroftgundogs.co.uk/stud-dogs 

 
i283445314488165995._szw530h275_.jpg
Muu ja Pyhännän pyy