Kesä on sujunut mukavasti. Miksin ja Ahton rokotuksia päivitettäessä otin eläinlääkärin kanssa puheeksi Miksin huonohkon palautumisen treenien jälkeen. Maallikkona ajattelin, että olisiko kahden vuoden takaisesta keppiepisodista alkanut hengitysteihin tulla arpikudosta tai jotain, kun läähätteli kovasti treenirasitukseen nähden. 

Lääkäri tutki koiran huolella läpi ja huomasi kovin kalpeat limakalvot. Siitä nousi jo suurempikin huoli ja hiki, joten koirasta laitettiin neljä putkea verta tutkittavaksi Movetiin. Paikan päällä tutkitussa pienessä verenkuvassa oli havaittavissa alhaiset punasoluarvot ja hemoglobiini, mutta onneksi IMHAan viittaava agglutinaatiotesti oli negatiivinen. 

Movetin tulos parin päivän kuluttua oli samanlainen. Myös B-Coombsin testi (IMHA) oli negatiivinen. Muut 13 veriarvoa olivat kaikki normaaleja.

kuva Aino Hassinen

Lääkkeeksi saimme nostaa punaisen lihan osuutta, verilettujen ja maksan osuutta ruokinnassa. Eli samoilla linjoilla ollaan Miksin kanssa. Myös minulla itselläni on luontaisesti alhainen hemoglobiinarvo. Ja samat lääkkeet siihen. Elokuussa otetaan Miksistä uudet verikokeet ja katsotaan, onko tilanne korjaantunut. Ainakin silmämääräisesti näyttäisi nyt siltä.

Miksin karvapeite on muuttunut ihmeen tuuheaksi ja sen suhteen koira on ihan rusettimarsun näköinen :)

Thomas Stokken Kiimingin seminaarissa käytiin kuuntelemassa ja katsomassa uusia tuulia metsästyskoirien koulutuksessa. Ja tutustumassa taas uusiin koiraharrastusihmisiin.

Seisojaharrastajat ja ilokseni myös miehet, ovat omaksuneet uudet koulutustavat. Viime vuoden Junkkarissa Stokken opein koulutettu koira sai 300 koiran joukosta KAER-kokeen korkeimmat pisteet (NUO 93p).

Tunsimme olevamme suuriakin julkkiksia, kun Thomas Stokke esittäytymiskierroksen aikana lausahti "Oh, you have those Meryl-cockers" :)

Jotkut puhuvat positiivisesta koirankoulutuksesta. Sitä hieman vierastan, sillä eivät vanhatkaan koulutustavat oikein käytettynä negatiivisia mielestäni ole. Ei positiivisuudellakaan tulosta saada aikaiseksi, jos palkkauksen ajoitus on pielessä. Käsitteissä on jonkin verran tarkentamista, sillä kyse ei ole namisirkus vastaan kovat otteet. Kyse on vain siitä, että tutkimusten myötä tiedämme koirista enemmän. Ja se tieto ihmisen kannattaa viedä niiden koulutukseen asti.

Kun tämänkin käy omin silmin näkemässä ja omin korvin suoraan kuuntelemassa, alkavat syyt ja seuraukset avautua. Pointti on siinä, että koiran oman oivalluksen kautta saadaan aikaiseksi käytös josta koira saa haluamansa palkan. Samalla hallitaan ympäristöä siinä määrin ettei väärästä valinnasta pääse palkkautumaan. Ja toistojen kautta pyritään vahvistamaan toimintatapoja siten, että ne toimivat ihmisen haluamlla tavalla myös korkeassa viretilassa.

Itse asiassa oivalsimme kouluttaneemme kaksi viimeisintä (Muu & Miksi) aika pitkälti noilla opeilla - ymmärtämättä systeemin tieteellistä teoriaa. Thomas Stokke etologina toi sille syvemmän teoreettisen taustan. 

Nuo opit ja oivallukset on koottuna viime vuonna julkaistuun kirjaan, jota on tähän mennessä myyt jo huikeat 160 kpl. Kirjasta saadut palautteet ovat saaneet hyvää mieltä aikaiseksi. 

Pieni karavaanarireissu tehtiin etelän suuntaan. Ja tietty treenailtiin koiria tutussa porukassa ja tutuissa maisemissa.

Kahdessa eri vesielementti- ja yhdessä maastopaikassa treenailtiin niin tiimin kokeneinta kaartia kuin nuorempiakin koiria. Kutakin tasollaan ja myös sen rajoja ylittäen. Parhaimpina loistivat Lili, Ringo ja Muu. Salli, Miksi ja Morgan saavat vielä hioa taitojaan ja kokemustaan, jotta niiden tasolle pääsevät. Mutta hyvin toimivat nekin. Ja ohjaajat pääsivät ympäristön luoman suorituspaineen alla kokemaan, mikä toimii ja mikä ei.

Treenialueella tapasimme myös ison parven valkoposkihanhia ja sorsapoikueen. Kumpikaan osapuoli ei ottanut häiriötä toisistaan. Ylläolevassa kuvassa dami lentää kohti kelluttelevaa hanhiparvea. Koirista saa noutoluvan aina se, joka on rauhallisin.

Ennen yhteiselle lounaalle lähtöä tälläsimme tiimin cockerit pakolliseen ryhmäkuvaan. Ryhmän vanhin (Joku) ja kolme nuorinta (Ruu, Karkki ja Hiili) eivät tehneet mitään trenisuoritteita. Kunhan hengailivat mukana.

Mustilla on kiva tehtävä ja rooli toimia Hiilen keulakuvana ja Heikin valmentajana. Ensimmäinen tavoite on suorittaa spanielien vesityökoe hyväksytysti läpi. Tässä treenataan sitä ja ennuste näyttää hyvältä. Aika kiva diili, jossa Musti saa tehdä sille mieluista aktiivityötä ja palata sen jälkeen oman perheen pariin nauttimaan perheenjäsenen roolista siellä. Mustilla on kyllä hieno osa. Useita hienoja ihmissuhteita elämänsä varrelta.

Stokken seminaarin jälkeen kiinnostuimme mekin treenaamaan koiriamme kyyhkysillä. Kaikki treenit videoitiin, joten valokuvia on vähän. Mutta tässä niistä yksi. Treenit sujuivat koirien osaamisen suhteen hyvin. Meillä on vielä hiomista kyyhkyjen käsittelyn ja oikea-aikaisen esittelyn suhteen. Mutta me aiomme sen kyllä oppia. Muu ja Miksi saavat meitä siinä työssä kouluttaa :)